See o kuulkka nyy semmottos, et nyy o liia tasaast. Mittä ei tapahru. Töissä mene hyvi. Parisuhtes mene hyvi. Koto o siistitty ja siivottu. Mul o kuulkka kauhhia vaikia kirjotta mittä tämmösest tasasest elämäst.

Mää ole ny tual feispuuki puolel menny opettelema semmost pelii, ko Mustanparran Saari, siin saa amppu tykeil semmosi kuulii. Sitä mää yriti pela tääl koton, mut ei see oike onnistunu ilma hiirtä ja kiinteet liittymä. Mää sain vaivase 15000 pistet ja kaik nauro mul. Kauhhial tuuril sain tänäpä melkke 79000 pistet ja sil prassailema. Mitä teke Saanel, paukutta tuplat eli ei siinäkä mittä mainittemist.

Mää oli hunteranu siisti perennat takapihalt, mut Äijö oli jättäny puutarhasakse maaseutuasunnol, ni siitäkä ei ol mittä kirjottamist.

Mää lähri rautakauppa, jos löytyis jotta seikkailu aihet, siäl isoje meisseleitte ja porie joukost, ei ollu mittä. Suuri osa asiakkaistaki oli naissi. Lyhry oliva tarjoukses, muttei ollu semmost musta ko mää olisi halunu, isä haural. Päätysi ostama valkose lyhry, musta metallikepuka, joho see ripusteta. Ja Erica. Erica oli kuiva, kepukka meni vino, valkone lyhty ei sopinu meirä Äijä haural. Oli liia hempiä. Hautuumaan pumpust ei tullu vettä, tai tuli, kaks tippa.

Meni ostama Lidlist paketi suklaajäätelöpuikoi, mitä mää en sa syärä. Tuijota, ko Äijö syä jäätelö ja möllötö tätä ruutu. Mahtaaks silti voira pelata Mustaparra peli... Ehkä huamen elämä tule ja otta mun.