Mää tuli just tualt Helena lokilt ja hää oli saanu kauhia suure puhelilasku ja hää kuulemma ristitty ja nuuka ihmine o soittanu seksilinjoil tai jollekki tämmösel aikuisviihrelinjal. No mene ja tiärä, kyllä ne ristitykki ja nuuka ihmise voiva tarvita tämmösi palvelui, mut jotenki mul o semmone olo, et Helena ei iha siäl etukärjes ol soittelemas näihi numeroihi.

Mul o ain aikast hyvi pitäny lasku kutinsa ja ole mont vuat ollu TeliaSonera asiakas. Aikanas mul oli muutama ylilyänti Elisa verko kans ja nyy ko mä ole kuunnellu mitä vaikeuksi Äijöl ja Äirel oli Saunalahre kans, ni pääti et Telefinlandil pysy, vaik muut tarjois kuimppal halvempi sopimuksi. Sitä pönkitti myäski se, ey Saunalahti lähetti mul kolme kortti, mitä mää e varsinaisest ol tilannu. Viimene oli sit simmone, mil olis saanu kuukauras puhu 0,99€ 75min. ilmatteks. Muu rupes seeki sit harmittama niimppal, et e menny eres postfrouvalt sitä hakema. No ei see, et se olis ollu noi halpa, va se ko mää ajatteli kaikke sitä vaiva mikä tule, ko mää vaihra sim-kortti ettettakas ja ilmottele tätä toist numero kaikil. Ilmoti sit va sin, et pitäkä tunkkinne ja yllättäe nee ei ol muu vähä aika vainonnekka.

Sit mää palaja siihe aikka ko puhelime oliva langois kines ja Kutri-Helena langa lauloiva. Mul o semmone vanhempi miäspualine tuttava, Reino nimeltäs, joka o monimiljönääri, mut kovi karumiähe näköne ja torella vaatimato ihmine. Häne yks intohimojas o lämmyttää heiti isoo tiilitalo valkia kans ja hänel o pannuhuanes semmone vanha iso lämmytysuuni. Häne lempilauses o: "Pessä va". Pessä va, lentä kaik mik hänel tuatta harmi, eikä siin sit ain ni katota onkse eres hyväks, saatikka laillist poltta kaikke mikä häne hermoilles käy.  Muutama assiaa hääkä ei ol polttanu. Häne vaimos saippua ja shamppo hää kaas viämäri, ko hää ei nähny mikä niist o hiuksi ja pesi hiukses mäntysuaval. (Kosk maalimas ei tartteta semmosi tuattei, mist ei nää mikä tuate se o.) Häne tyttös hommas hänel läppäri ja passeli ohjelma, laskuje kirjotust varte. See löytys seuravan päivän roskiksest, kosk ain iäkaike lasku ova voitu käsiki kirjotta.

Hänel o semmone muinaisjäännekki ko lankapuheli. Tois vuan hänel alko tulla kauhia suuri laskui ja ensmäse hää makso, mut ko toine palttiaralla tonni lasku saapus, ni hää soitti et mikä tämmöne lasku o, ko ei heilt koska mihinkä lankapuhelimel eres soiteta. Lasku ova olle ain al kakskymppi. No assia selvitetti ja sit Reinol sanotti, et hää o puhunu aikuisviihrelinjoil. Reino oli sit kysyny, et mitä ne semmose linja ova? Virkailija oli selittäny ja Reino oli kiältäny, ettei hää koska semmosil ol soittanu. Virkailija ei ollu tiätenkä uskonu ja sanos, et lasku täyty maksa. Reino sanos, et hää maksa sit. Virkailija oli sanonu, et tarvittaes hää saa uure laskuerittely soitetuist numeroist, mut et siit tule uus lasku. Reino karjas, et ei muuto tul ja oli lyäny luuri korva ja kävelly ulos puuvajal, ottanu hiano, tuliterä Fiskarssi halkasukirve ja käyny lyämäs puhelijohro poik.