Et jos eräänä kaunina päivänä olis semmone päivä, et sää joutusi tapama kaik ihmise jokka ova tuntene viha tunnet suu kohta. Tai vaik viäl pahempa kaik ihmise, joit sää ole loukannu tahallisest tai tahtomattas sais lyärä suu raipal kerra. Kerra riittä, ko jos ajattelis et joka loukkauksest, ni hyväl tuuril kualis jo ensmäse ihmise raipa lyänneist.

Ajatella nyy tota viha tunnet. Mää luule, et aika moni o tuntenu viha tunnet muu kohta, vaikken oo kyl koska halunu kettä satutta. Kyl see viha o lähteny suamalaises ihmises jo äirin mairos ja yks suur tekijä vihas o olemato itsetunto. Jos taas o itsetunto, ni taas voi tulla vihatuntei. Voi olla lihava, laiha, ruma, kaunis, rikas, köyhä, viisas, tyhmä- iha niiko mikä va, ni jossaki see voi aiheutta viha tunnet.

Entäs ko siäl pitkäs jonos olis oma äiti (sanois, et mää vihasi suu, ko sää oli vauvan ni ruma ja parkusikki perkele koliikkivauva koko aja), sisko (sanosis, et mää vihasi suu, ko isä anto ain sul enemmä viikkoraha), veli (et mää vihasi suu, ko sää rikkosi mun He-man nuke), kummitäti (mää viha suu, ko mää joutusi ostama sul kallei lahjoi ja mittä sää ei ol takas antanu), lapsuure paras kaveri (ja see sanois sul, et mää viha suu ko sillo vuanna 1987 sä sai laulukokes paremma numero ko mää- EI MUUTO PIRÄ PAIKAS!!!! kUKA EI SAANU MUU HUANOMPA NUMERO....), pualisos (sanois jesus, mää viha suu, ko sää tule koti ja mene jääkaapil ja juat suara maitotölkist ja katkase kiakuralenki, niin et siit kuulu se NAPSAHRUS), lähikaupa kassa (vittuako ain maksa niil kolikoillas, eks sul ol setelei!!), asiakas (sä saatana va jankuta, et mun tarttis elä ja kuntoutu, ko mun tekis miäl va maata), miäspualise kaveri vaimo (onks sul jotain panojuttui ton ämmän kans), tietä ylittävä mummo (ryssän penikka varmaan tommone kaahailija), työhaku tilantees toiseks jääny työnhakija (ymmärrettävät syyt), pomo (senkin vallanhalunen pikku narttu), tyäkaveri (jätät paska mul aina paskimmat duunit)...... HEI HEI, MÄ SEKOON JO TÄS VAIHEES.....

Niin, että jos vauvasta saakka kaikki jotka ovat tunteneet vihan tunnetta SINUA kohtaan, tähän päivään saakka......

Onko maailmassa anteeksiantoa?? Jollei, jono olisi helevetillise pitkä.

Mä en oo muuto vihanu ko muutama ihmist maalimas ja en oike niitäkä enä. Ihmise joit mää ole vihannu o nöyryyttäny tai satuttanu muu syväst henkisest. Mää en ol vihanu ihmisi jokka ova satuttanu muu fyysisest. Henkises satuttamises mennä ni syväl jonnekki, minkä mä ole va itte avannu ja päästäny sen peron sinne riahuma. Ensinnäki viha kumpu muu itte kohta, miks mää ole alistunu tämmöse, miks mää sallinu tän?? Mut ei mun silti tarttis kovi mones jonos seistä viha takia. Viha o kuluttava tunne ja mää ole ain ollu laiska, mut jos mää oike viha ni see o hirmust. Armomurha-vanhainkori muistelemine sai mun muistama, kui mää viäläki viha sitä paikka ja niit henkilökunna erustaji jokka salliva sen kaike. Mää olisi hyvi armoton vihassani, vaik Herra sano, et kosto o häne.

Jos mää taas joutusi itte niihi jonoihi, jois olis kyse loukatuks tulemisest tai loukkaamisest, ni VOI VOI, ei taitais ikusuus riittää. Tahallas tai tahtomattas, ni olis se kauhhia.