sunnuntai, 12. toukokuu 2013

KIITOS JUU-A-KIMI!

Maaliskuu%202013%20%287%29-normal.jpg

Kiitos Sinulle rakas poikani, että olet tehnyt minusta äidin. Olet minulle tärkeintä maailmassa ja kaikki ne vuodet jotka sinua odotin eivät ole menneet hukkaan. Olet kaikkien odotusten arvoinen. Sinä olet kujeileva, naurava poika ja olet antanut minulle ja lähipiirillesi niin paljon hymyn aihetta. Sinulla on hyvä huumorintaju. Huomaan kyllä Sinusta, että mietit paljon asioita ja välillä olet totinenkin. Sinulla on kyky tulla toimeen ihmisten kanssa, etkä vierasta, vaan luotat ihmiseen. Olet kuitenkin tarkka havannoimaan sosiaalisia tilanteita ja siksi uskonkin, ettei Sinusta tule liian "sinisilmäistä" maailman kulkijaa, vaikka Sinulla onkin huikaisevan siniset silmät.

Maaliskuu%202013%20%2845%29-normal.jpg

Sinä olet taitava käsistäsi ja motoriikkasi pelaa erinomaisesti. Siinä taidossa olet tullut isääsi. Olet myös kova "tölskäämään" ja kieltämäti Rakas Tättähääräni, joskus toivoisin, että olisit hieman vähemmän aktiivinen siivoamaan ja järjestämään tavaroita. Tämäkin kuva on otettu vähän jälkeen viisi aamulla, kun päätit, että tänään siivotaan lattiat. Toivottavasti intosi säilyy teini-iässäkin :) , tosin hieman pitempään saisit nukkua!

KIITOS RAKKAANI, ETTÄ OLET! OLEN SINUSTA NIIN YLPEÄ!

keskiviikko, 1. toukokuu 2013

VAPPUA TÄÄLTÄ MAALTA!!

Mukava vapuaikka teil kaikil. Mää täsä äkkiseltäs rusta muutama sana, ko poik meni nukkuma ja itte assias o nukkunu jo pualtoist tunti ja mää orottele et see herä. Tähä mää muute heitä välikommenttin, et vanha tuttava varmaki orottava sitä juu-a-kimin päivityst, mut mää e oike oo saanu itteetäin niskast kines siin assias, mut kyl semmonenki tulos o.

Meil tääl Matilda kauniis piänes ruukkikyläs aurinko mollotta ja lämpötila alka hipoma varjossaki yli kymmene aste. Oikke kaunis päivä. Äijö rakenta tommost puuvaja toho pakal, ko see meina vaihta vanha puuvaja autotalliks, tai jotta. Mää sai eilä perennalähetykse vi-her-peu-ka-loilt ja siin ny sit o sen seittemä sorti perenna.

Mää ole tätä perenna assia ny vakavissain oike hunteeranu. Nää vanha perenna taitava olla jo usiamma vuaskymmene vanhoi ja vaik mää ole lannottanu niit ja lisänny multta, ni ei ne enä jaksa kukoista. Lisäks meil oli noi iso ulkoremonti ja piha mylläntys pahemma kerra. Mut mää haluaisi kuitenki säilyttä semmosi vanhoi lajikkei tääl, mitä täsä pihas ja pakal o kasvanu. Mää tilasi vuakkoi ja liljoi ja jota kärhämöi mitä liene, tonne nee alppiruusuje kans saava uppo iha rauhas. Mul o ollu oikke innokas avustaja mukan, joka o kiskonu kukkase taime sitä muka ylös ko mää ole saanu nee maaha multta. No toistaseks kyyti ova saane orvoki ja narsissi, et ei viäl hätä.

Matildas o viäl voimisas vappukulkue, vaik piänenemä päi onki. See o mukava, vaik tääl o asunu aatelissi ja ruuki patruunoi ja vaik mitä, ni tyäläise nää kylä kuitenki ova tehne. Ja se o kiva et siit muistutetta kerra vuares.

Täsä nyy hätäsest vappukuulumissi, poika heräs.

lauantai, 27. huhtikuu 2013

EI OLE VANHAKSI PYYNTÖÄ

Mää ole seurannu tuata meirän äireen rapussa asuvaa Rouva Kumparetta. Rouva alkaa dementoituma aikast pahast. Selviiki hetki o viäl joukos, mut vissi hiuka harvemmi. Häne tyttäres asu pääkaupunkiseurul ja o hoitanu äirees hoiro yksityise hoitovirma kaut. Tytär käy viikottai äititäs kattomas, mut mää usko, et äiti o aik selväjärkine sillo.

Mää tos talvel kävi yks pakkasaamu pelastamas Rouva Kumpare tualt karult, misä hää seisos sisätossu jalas lumisates sisävaatte pääl. Sillo oli jääny häne oves auki ja saati muari sisäl lämpimä.

Viime viikol Rouva oli kolistelemas rillal appukäytäväs ja mää kävi kysymäs onks joku hätän. Muari sanos soittavas va vähä instrumentti ja hakkas porraskairet ja sit kävi koputtelemas naapureire ovi. Ihmetteli, et kovi ova vahvatekosi estei ja kehotti muu menemä raja-airalt pois ja ainaka ei missä nimes sa ylittä sitä, et hänel o oikeus soitta instrumentti. Minkä sil sit voi. Soittako mun pualest, kunha o lämpimäs.

Tänäpä Rouva Kumpare löytys alhaalt ulko-ove luat. Oli ollu siäl yhreksä jälke, ko meirä mamma tuli ovest ulos ja oli kahre aikoihi, ko mää tuli takasi. Veri täst johtopäätökse et muori oli ollu viis tunti seisomas rappukäytäväs kenenkä välittämät et hää seiso siin. Ei välittäny meirä mammaka. Rouva Kumpare oli kovi väsyne näköne ja hää alko juttelema, et hänel o semmone olo, et hää asu täsä, mut misä hää asu ja ei kukka tul hakema hänt, vaik hää orotta. Jestas et mul kilahti.

Mää roudasi muari meirä mamma lua ja vaari häne tyttäre numero ja meirä mamma oli kiukkune, et yksityine kotihoito o sit hänel kiukkune. Jäti merä mamma kiukkusas ja meni Rouva Kumpera kans takasi alakerta ja soiti hualtomiähe paikal. Seliti tilante ja sanosi, et raha tuski o, mut muori tartte saara sisäl. Poika tuli ja päästi muori lepämä.

Keskusteli meirä äireen kans ja ymmärrä häne vastetahtosuure, kun hää oli soittanu erellisel viikol kotihoito ja heiä vastaukse oliva olle, et ei se mamma minnekkään lähde ja puhelu oli kovin ikävämuotoinen. Korinhoito ei siis halua maksava asiakka asia, kosk hää vois joutu vanhainkotti. Korinhoito ei myäs ilmoita tyttärel asia oikia laita tai itse asias kotihoito ei ol tilantetasal asiast. Heehä käyvä 3x päiväs 10-15 minuutti kerrallas.

Sanosi äireel, et vastaavas tilantees mää haluaisi ehrottomast tiätä asiast ja sit mee haetti tyttäre numero. Ei mee löyretty sitä ja asia jäi kaihertama. En mää ny voinu tehrä täl kerta enempä asia suhte. Seuraava kerra ko mää löyrä sen mamma tualt, nii taira soitta useammal tahol ja tee ilmotukse.Voi olla, et mää nosta iso haloo asiast..... Mut enne ko mää nosta, ni meirä äiree yrittää ensi bonkata Kumpare tyttäre porraskäytäväst ja selittä hänel assia.

perjantai, 5. huhtikuu 2013

SIVISTYKSEN MITTA

Mää ole seurannu tota keskustelu tualt Venäjält niitte vammasist lapsist. Tää yks suasittu näyttelijär, jonka nime e muist, synnytti Downi syntroma sairastava lapse ja ylpiäst esitelly lapseetas laajast lehristös ja muutenki merias. Ensmäse kysymys oli ko laps synty, et viäräks se pois? Lääkäri piti tätä naist hulluna ko hää halus pitä lapses. Häne peräsäs o huureltu törkeyksi, ko hää o tämmöse iljetykse tuanu ihmiste ilmoil. Vammaste laste äirit käyvä hiakkalaatikoil leikkimäs lapses kans yäl, ko päiväl ei voi. Mut tää näyttelijätär viä vammaste assia etepäi, mut tyäsarka taita olla loppumato, mut jonku seki sarka täyty alotta.

Venäjä vammaste laste tilannet o heikentäny adoptiokialto Amerikka. Siält olla adoptoitu vammasiki lapsi. Orpokoreis lapsil o yleisest hyvä olo noi niiku päällisi puali. Vaattei o ja ruaka, mut mite mahta olla hellyyre ja kosketukse? Nimittäi ko Venäjä allekirjotti Yk:n laste oikeuksie julistukse, laste olo lastenkoreis koheniva rytinäl. Ei, siin mittä tekemist loppujelopuks sil paperil ollu, va sil, et hallitus anto mahtikäsky ja käytti sitä ainoa porkkana joka yleensä missä tahas maalimal käy, nimittäi raha. Jokasest lastekotilapsest makseta noi 3000€ vuasittai, erelletyksen et heit kuntouteta ja et heil o hyvä oltava. Jos tämmöse lapse adoptois, ni siit maksettais 1000€ yksityisel ihmisel, mut vammase lapse eivä kelpa eres kova raha kans. Kuka ei halua kummajaist, iljetyst, Jumala rangaistust.

Suames o helppo jossitella. Kaivella pikkase taaksepäi. Mennä ny 1950-luvul, jollo vammaste laste keskimääräne elinikä oli 10 vuat ja heit piretti peräkammaris, ettei kuka nää. Tiätyst oli sit kylähullu, jokka oliva niiku hyväksyttyi, mut piäni vammane laps ei ollu hyväksytty. Mite nee kylähullu sit tuliva, ni tiärä hänt?

Mikäli hunterata Suame tilannet ja esmerkiks omaishoitajie palkka raskaast tyäst, ni ei heitäkä arvosteta. Ei vammaste, sairaitte, höyrähtäneire hoitaja ol mikkä. Hoitaja ny o sentäs ihmine, mut see häne hoirettavas o taakka. Yhteiskunna varoi kuluttava taakka.

Miätitäs ny täsä viäl lääkärivala tehny ihmist tai terveyrehoiron koulutukse saanut ihmist. Kummakki ova koulutukses myätä luvanne, toine vala, toine etiikan kaut suajella elämä kaiki mahrollisi keinoi. Silti meilt löyty harmittava paljo nii sanottui ammattilaisi, jokka katsova oikeurekses valita potilaat joit auteta. Last ei nesteytetä, koska katsotaan, et hän on niin huonos kunnos. Kaks ja pual päivä lähes tajuttoman ollel sairalaletkuis oleval lapse tyännetä kuumemittari kainalo ja äiril sanota, et voitte mennä koti, vasto neurologi määräyst. Ensmäise epilepsia kohtaukse saane lapse äiril tyännetä stesolidit (epilepsiakohtaukseen tarkoitettu lääke) koura ja aika lääkäril anneta kolme viiko päähä. Näis tapauksis o semmone piirre, et kaik nää lapse ova olle kehitysvammasi lapsi. Mä kuulkaa takan ja alleviiva, et jos joku näistäki tapauksist olis ollu nii sanottu terve lapsi, ni toiminta olis ollu täysi erilaist.

Mä sano, et tämmösil lääkäreil ja hoitajil o oma paikkas helveti toiseks alimmal lautel, alin o varattu kaikil lapsi satuttavil ihmisil. Kosk heil o mahrollisuus ja vannotut valat elämä varjelemise. Missä ei luve minkälaisi elämi heirä pitä suajella.

Mää jutteli kerra yhre lääkäri kans, joka tuli kriisialuelt, misä oli nälänhätä. Hää sanos, et aika pia tottus siihe, et avu olles rajallist, kaikki ei voinu autta. Piti autta niit lapsi, joil oli mahrollisuus selvitä, lopu oli pakko jättä kualema äitis syli. Hää sanos, et ihmise ei pitäsis joutu Jumala asema ja vaik kualema tottus, ni koska ei saanu hyväksy sitä. Hyväksy, et monest ihmiste toimil aiheuteta valtava kärsimys ja väistämätön kualema toisel ihmisel.

Joku viisas o joskus sanonu, et kansakunna sivistykse mitta o se miten kansakunta kohtelee heikoimmassa asemassa olevia jäseniään. Ja se on totta.

 

sunnuntai, 24. maaliskuu 2013

PERHANA PERENNA

Ni ko kovi moni muuki (lue kaik muut), ni määki haluaisi et mun piha olis tiptop kunnos, kaunis ja rehevä, niiko emäntäsäki, MUT MUT.. Mää e o mikkä viherpeukalo ollenkas, mul ei kerta kaikkia viherrä missä. Täsä olis keskel lomakylä pääraiti viäres parhaal paraatipaikal 1500 neliö maat mikä pitäsis muutta kesäparatiisiks, et ohikulkija saisiva huakailla kui hiano piha tosa onka. No paljo ova nää rakennusuraka haitanne rehevä puutarha muarostust. O kaivettu ja kuapattu ja vaik mitä kulkuneuvo o kulkenu jyrämäs vanha perenna täst tontilt.

Jos joku muista, ni mullaha oli see ryytimaa kokeilu ja kahre vuare jälke kokeiluks see myäs jäi. Mansika taime ova kyl viäläki voimasas, nee onki ainoai. Menestyksekkäst olen myäs istuttanu kaks mustaviinimarjapuska ja kaks puutarhamustikkapuska. Airanki mää istuti viime vuan, mut see ei tainnu lähte.

Äijö teki mul viime vuan semmose metri kerta kaks perennapenki, vanha tuhoutune tilal. Tänä kevän pitäsis istutta ensmäset perenna. Mää mittä perennoist tiärä.

Mää huamasi sit semmose tarjoukse, misä oli suunniteltu valmis penkki ja perenna siihe ja viäl hinta oli erulline vai 55€. Mää ettisi muitaki vaihtoehtoi, mut mua miällytti tua ensi löyretty. Mää pääti tilata sen, ko halval sai. Luvi et postituskulu ova 8,90€ ja ajatteli, et ei se mittä viäläki se o suht halpa. Mää tilaile ja viimetteks mul sit tuli lasku ja siin oli lisätty 4,50€ bussikului.

Siin vaihees mua alko suameks vituttama. Lopultas kaikkie kuluje jälke mun halpa perennapenkki tuli maksama 70€. Emmää siitäkä ni nuuka o, mutku alkuperäse ilmotukse muka mää säästi vaik kuink paljo ko mää tilasi just tän perennapenki. Loppuhinta kaikkines oli kuitenki sama, ko se ensmäne alkuperäne hinta. Miks kuluttaja harhauteta näi? Sanottas suara, et täsä sul o kukei seittemälkymmenel eurol, ota tai jätä. Ko tommottas aleta venkuroima.

Mää e tykkä venkuroinnist!