Mää tämmöttäs hättäsest heitä ny tänneki jotta, ettei tuu huano omatunto. Mää tuli kotti ja Äijö oli siivonu ja laittanu lyhtyi sil uurel terassil. Kyl mää ajatteli, et kyl mul niimppal hyvä miäs o. Vaik see onki maalima vittumaisi länsi-suamalaane.

Tänäpä o naapuripäivä, et hyvä naapuripäivää va kirjosiappopariskunta, hirvi, kaks peuraa, kolme fasaani ja kissa. Ja erityisajatukse Rva Merel, jol o ehkä maalima hulluimma naapuri. Nyy ko oikeustaistelu o toistaseks voitettu, ni voira sinnepäiki hymyillä pikkuse, oikeesta voira hymyillä oike maireest .

Tänä mää myäski avasi mun opiskelija poija lahjottama punaviinipullo, jonka mää arvele iha semmosel platonisel rakkaurel annetu. Vaik mul hetkiseks avautuski, mitä tarkoteta termil PUUMA-nainen. Kippis Antil, misä ikän olekki. Viini o erittä hyvä, kaipas viäreses kunno maksapihvi pekonil ja pualukal. Chianti on hyvä siihe. Toivottavast sää löyrä tänä kesän sen SUURE RAKKAURE ja peräpuikko-ongelmat on taakse jäänyt elämä .

Sit yks maalima suurin kippis, halaus ja mä rakasta suu, Rosetta. Ens viikoloppu pitäsis olla perinteisest VASIKKAILMIÖ ja olosuhteiren pakost, meikäläine skippa. Jalka kuapi kuitenki. Ehroti Rosetal semmost peri vanhoillist ratitio, et pirettäiski tämmöttös vähä vanhempin vasikoin syksyl suuret rapukesti snapseines ja lauluines. Mul olis aika oiva puitte tääl. Sik ko aurinko o helliny meiti vanha, kipiä nivele vetreiks ja sialu nuareks. Enite muu hualestutta VASIKKAILMIÖ jatkuvuus. Kuka otta suvust harteilles tän raskaan taaka. Täs ei oikestas tartteta muut ko viähätysvoima tai sit raha ja turnauskestävyyt. Mee voira kyl Rose kans tul opasta nuaremmil, et mite homma hoitu . Ja meil ei ol koska tota raha ollu.. Kantakirja lehmilt ei kannata luppa kyssy, nee ei suastu kuitenka, vaik ikää olis kui pal.

Näil mennä. Hyvä viikoloppu!