Lukee meirä äireen seinätaulus ja taas se paikkas piti. On se luannotont, ettei ihmine ikän opi.

Met olti Naantalin kylpyläs kuntotestis ja kyllähän sen ny tiäs mitä siält tuli vastaukses. Kestävyyskunto eittäin huano ja huamattava ylipaino naist rassaa. Mää oli tähä varautunu piparkiril, siitäki hualimat, et joku olis muu kiaroho kattonu. See oli siis kir royal muunnelma, misä oli piparkakkulikööri. Mitä sitä o ihmise alka viättämä pikkujoului, ko ensteks haukuta. Mää käveli sen kaks kilometri kipiän issiashermoni kans 18,30 minuutti ja keskimääräne aik o kuulema kakskymment minuutti. Mut emmää koska voines saarakka mitä hyvää tulost, ko painoindeksi lasketa mukan ja. Noo läskeineni mää kuitenni ilosest meni kylpylä pualel, ajatteli, et jos heikomma pyärty, nii om mul senttä EA-kurssit käyty. Ihanaa siäl oli poreis lillukki ja see allas misä pääsi kylmä ulkoilma haukkama lämpimäs veres oli aiva ihana. Mul tuli heti iha romanttine olo, vaik ei ollu ko pomo viäres, ko hää rupes maalailema kuutamotaivast ja pakkast ja sellast kaikke mun miälekuva. Ajatteli, et jos Äijön kans siin kellus, ni mukavaa olis.

Illal oliki Littlecitys paljo tuttui liikentees ja kauhja paljo tuli viina juatu. Onneks mää en pönkeny karaoke laulama, mut yht poikkaa mää kävi tanssi hakema kaks kertta ja siit mul tuliki sit kauhja henkine krapula. Vaik mitä siin nyt sit ol?? Kauhja mukava oli, mut ko tälläne vanha, viinamenevä ihminen pailaa pual neljää, nii siin kohtalos oli tosias kestämist lauvanta...

Sunnunta aukes Littlecity joulukatu ja Pynteri ja Sir Eino kans pyäritti Hyvä Miäle Toril. Arpoi tuli ostettu ja saaristolaislimppu. Joku oli tehny hirmu hyvei tryffelei ja mää niit eilä yäl napsisi vastoi lupauksiain jääkaapist muutama kappala. Hitto, et jollaki o taito hyppysis. Mää muute näi kans mun nuaruude rakkaure lapsines ja tuli vähä haiku olo. Siis nuaruut ja tunte palo. Ja vähä kait sitä rakkauttaki.

Muuto aika mene flunsa kouris. Töis kyl viäl yritetä käsidesi kans ol. Et semmost viikovaihret ja teil mukava alkava viikko <3