Mää oli eilä Kelas ruinuttamas parempa vanheimparaha, mut emmää ny toki mittä saanu. Mun olis pitäny ymmärtä siintyä viikko myähemmä, ni sit olisi saanu paremma raha. Nimittäs ko mää jäi 23.12.2011 äitiyslomal ni mun etuisuuteni lasketa 2009 verotukse muka, vaik 2010 verotus o valmis. Mää tianasi nimittäs 2010 huamattavast enemmä ko 2009 ja tiätenki olis ollu mukava saara ansiosironnaise vanhempairaha niitte tuloje muka. Virkailija muu sit lohrutti, et voimmää hake korvaust viimeste kuure kuuraure tuloje mukan, mut arvakkaak olekmää pystyny just mittä verotettava tulo saama viimeste kahreksa kuukaure aikan. No e. Hyvä ku o minimi maksettu tämmösel kalpeel, hikoileval, oksentaval sairaslomalaisel, mist tiätenki mää ole äärest tyytyväine ja onnelline, et Suames o ni hyvä palkkaturva ja äitiyslomat ja -rahat, ettei täsä iha kerjuul tartte lähte. Helppo ei kyl tul olema noi niiko taloudellisest, johtue lähinnä noist tulevist pakollisist remonteist, mut kyl niistäki varmast selvitä.

No see assia ei ollu tää, va semmone, et määki rauha rakastava ihmine rypisti syvä ja hartastes kulmiain siäl Kelas.

Siäl oli nimittäs kaks ulkoma romanialaist neiti, jokka kailottiva rotusas tyypillise tapa ja huamasi ko toine nappas pöyrält jonku jutu, mut e nähny mikä see oli. Kovi tyytymättömi neiri kuitenki oliva palvelu hitaute ja kiältämäti Kela ei ol koska ollu mikkä ns. "palvelulaitos". Kela tyäntekijöire motto, pitkä ja kapia leivä ääres, tuntu oleva et sama raha saa käsitteleks yhre vai kymmene hakemust päiväs, sama se. Enne näit romaanei oli kahreksa ihmist jonos, joist yks oli vaikeasti vammane sähköpyärätualisas, jonka taksi orotti, yks alkoholisti, yks perheäiti piäne poikas kans, yks perheisä kolme piäne vilkka lapse kans, mää ja yks toine maha pystys oleva ja kaks vanhust. Kävi ilmi, et toine neireist oli löytäny aikasempa asiointivuaro oikeuttava numerolapu ja hee kiilas jono ohi pätkäkä välittämät tiätysorttisest oikeuremukasuurest. Muu alko pikkase kiahutta moine käytös.

Ko mää vihro pääsi ulos ja Äijö viäre auto ni anno tulla semmose rasistise saarna näist ulkomaisist romaneist, et Äijöki nosti kulmiitas. See o ni tottunu, et pirä möly mahas rasistisist miälipiteist, enkä muutonka vastusta mm. turvapaikahakijoi tänne Suame. Siis oikeel asial olevi, mitä joskus tuntu oleva aiva vähemmistös niist kaikist kiintiöist.

Se o semmone asia, et tän sorti "pakolaise" eivä koska tule tuama Suame valtio yhtäkä veroäyri, mut "lomallas" kuluttava kyl äyri jos toise. Ja vaik toisivakki, ni kyl joku roti pitäsis olla hyvis tavoissaki. Jos se hylätty lappu oli pakko käyttä, ni olisiva tehne päivä hyvä tyä ja antane sen lapu sil vammasel henkilöl tai sil helisemäs oleval isäl, nee sitä olisiva nopiast silmäte kiiruumma tarvinne. Muu sit ärsyttä tommone puusilmäsyys.

Toine asia mihi mää suhtauru suurel "rasistisel" intohimol o maalima pahuus naispualisi ihmisi kohta. Siis jos rasismi voira kääntä seuraaval taval: Ihmisten erottelu tai poissulkeminen, joka perustuu rotuun, ihonväriin, syntyperään tai kansalliseen tai etniseen alkuperään. Ni mää suhtauru erittä rasistisest maihi ja ihmisi jokka salliva järjettömä pahuure tapahtu silmies eres ja pualta sitä uskonnollisil tai kulttuurisil harhaluuloil.

Mää kannata mm. mun verorahoje käyttö semmose tyähö, ko koulutukse. Mullaki o ollu paljo Degree-opiskelijoi, jokka ova ulkomaa elävi ja tuleva saama tänne Suame esim. sairaanhoitajan koulutukse ja lähtevä sit takasi oma maahas viämä tiatotaito sinne. Jos hee taas jää tänne ja tyällistyvä, ni se taas o oike hyvä juttu seki.

Yks mikä muu o ilahruttanu, o miäspualiste sairaanhoitajaopiskelijoire yleistymine Afrika köyhist maist. Ja ny älkä antako ennakkokäsityksenne viärä. Suuri osa nimeoma sairaanhoitaja opiskelijoist o naisi ja moni o päässy opiskelema iha köyhimpie alueire eri yhteistyäkanavie kautta tai slummityän kautta.

Yks minkä mää kato kauhia tärkiäks asiaks o koulutukse saamine köyhimpi osi Etiopia, misä naise asema o erittä alhane. Ja et sitä tiato viä sinne miäs-pualine ihmine. Tämä vaikutta suara naiste ympärileikkaukse, joka Etiopias o maalimalaajusest suurint ja siäl käytetä täysympärileikkausta, jossa poistetaan klitoriksen lisäksi pienet ja suuret häpyhuulet. Yleisest varmisteta, ettei luun pääl jää liha ja sitte tää partateräl tehty "kirurgine" toimenpire kursita koko ni, et kuukautisverel ja virtsal jää piäni aukko tulla ulos. Hääyä yhteyres arpikuros revitä auki tai viimeistäs synnytykse yhteyres haava repeytyvä auki taas. Mun ei vissi tartte kirjotta naiskualleisuurest, taudeist ja kivuist yhtä mittä. Pahinta on et pienten tyttöje äirit nimeoma haluava tätä, et tytöst tule aikusen hyvä naine, eikä miäste peräs juakseva flekmaattine paska. Niinpä äirit antava leikata tyttäres 4-12 vuatiain ja toivova, et hee jäävä henki.

Toine asia o köyhie vanhempie tapa myyrä tyttölapse "naimisiin" vanhempie mieste kans, joilla ainoa tarkoitus voi olla kaupata lapsi eteenpäin prostituutioon. Tämä oli se ns. "kunnialline" tapa, yleisemmi tytö myyrä suara prostituutioon. Raiskattuje naiste ja tyttöje kohtalo o myäs kova, useimmite heirä tapeta näist tekemistäs siveysrikoksist. Viimesi julkisuute noussu tapaus o Afgaani tytö Saharin tarina, joka nosti kovat kansainväliset myrskyt Afganistania vastaan. (Saharin tarinan lähde SSS 6.1.2012) Tosi asia o ettei naiste asema näis mais tule nousema ilma koulutust ja valistust ja ehdotont kansainvälist puuttumist esim. talouspakotteire muaros. Ainoo nimittäs mitä maailma mahrit uskova o raha ja vain ja ainoastas raha. Afganistanissaki o tyttöje myynti kiälletty, mut kuka semmost usko, ko valtiovalta ei tee mitä asia hyväks. Ei kuka nourata semmost laki, mist ei sa mittä rangaistust tai saa, mut se o se tyttö korkeintas.

Maalima o ni helveti paha.

Suames korjata mahrollisuuksie muka ilmaiseksi ympärileikkauste tuhoi ja ainaki Unicef teke tyätä ympärileikkauste vähentämiseks, Etiopias Suame Lähetysseura ja vaikkei mun ropoin aina kohristuiska just tähän tyähö, ni kumpaaki koita säännölliset piänel rahasummal muista.