Kun mää en saanu sillo pari viikko takaperi tilamaani sänkky, ni pakko see oli taas vaan lähteä ajoreissulle ja tällä kertaa Äijön kans. Äijö oli suunnitellu viikoloppureissu site, et hää aja puale matkast ja mää toise puale. Huittiste kohta, hää ilmotti, et nyy hää o ajanu puale matkast. Ei mul ni väli ollu, mialummi ajaki, mut selä ja jala tehres temppui pitä päästä oikasema semmose 200 kilometri välei. Nii tommone, et Huittisi mene meilt palttiaralla yks tunti ja viistoist minuutti ja päämäärä oli sen mukka 3 tunni ja 45 minuuti pääsä. Ja kyl mää sen arvasi, et Äijöö poltteli se perjantapullo, minkä see oli ostanu fölisäs Haliko prismast.

Mee körötelti viirakkopolkui Äetsä ja Kauhajoe kaut ja ihastelti taloi ja töllei. Vihro kaarretti Rva Pine ja Hra Pine pihal ja voi jöses, siäl oli kylmä kalja ja hirvipaisti vartoomas meitti. Saati viäl nautti lämpimäst illast ja kauniist aurinkopaisteest, Salosha sato vet ko lähretti. Oli niimppal ihana istu hyvie ystävie, hyvä ruua ääres ja juara muutama klasi hyvä punaviini. Saunotti iltamyähäl ja lämmi yäilma hiveli iho. Siit o nimittäs aika, et määki ole valvonu pual kahte yäl.

Pakko see oli sit lähte aamupäiväst ajama takas ja päätetti et Rauma paikkeil pysährytä syämä, ni ei tartte laitta koton ruakka. Nyy mee tultti ranttiät takas eli 8-tiät. Kaik jok ova sitä pisi tulle, tiätävä, et Vaasast voi vaik sito rati ja otta tirsa Pori saak, ni suara se tiä o. Porist voi otta tirsa Naantali saak, jollo seuraava kerra tartte kääntä ratti. Noo mee kuitenki käännetti Laitila kohta, ko ilmeet alko olla kiriät ja ni muute pakaralihaksekki. Mun jalka oli surkastunu jo Kristiinakaupunki kohta, et sitä sai vetä perässäs. Ei ol tyttö enä entises.

Okei, Laitila Shellil. Äijöl pyttipannu ja mul hunajakana 22€ ja rapiat. Muutama klusikalline syätti ja hyi helvetti, et oli paha. Siin sitä sit hunteratti sitä Hra Pinen hirvipaisti ja kaihokyynel melke valus silmäkulmast. Tää o ny kolmas ShellSimpukka, misä mää ole käyny ja nyy mää julista Shellit panna. Ei ikän enä syämä Shellil. Munki ova hyvei ja kahvi o Juhlamokka eli korkeinta munkkikahveil sinne, ei muuto. Huono ruaka, huano miäli ja alko vettä satama. Siin ei monta sana vaihrettu kotomatka aikan.

Mää iha oikeest voisi maksa vaik pikkase simmosest internetsivustost, misä olis arvosteltu tiäviarus kahve- ja ruakapaika kattavast lävitte Suame. Voisi itte testailla ja suasitella muutami sinne. Mikkä ei ol raivostuttavampa, ko pitkäst matkast kankian ja nälkäsen saat sitä ittiäs lautasel nokkas ete. See ei niiko ihmist jalosta.