Kavimme tanaan timantti tukku myymalassa. Saara osti vihkisormukseensa uuden timantin, yksi joka vuodesta. (Siis kylla Saarankin kaltaisen naisen voi joku onnekas kesyttaa..) Istutuksineen 138 euroa, ei paha. Itse jain kuolaamisen tasolle, hyva Isa sentaan jos olisi rahaa kaytossa enemman. Loysin nappikorut Roselle (smaragdia), Rva Merelle (kultaa, hopeaa, turkoosia) ja Pynterille (aulan kraasamyymalasta, muovia ja narua..) Jokaiselle jotakin, itse olisin ottanut mustaa onyxia. Hmm, herkkupaikka..

Paddyssissa taasen, jain miettimaan, myyjanaisen sanoja, timantit kestavat aina, rakkaus ei ja loi Saaran mukaan takuu- ja aitoustodistuksen ja sanoi, etta timanteista saa rahansa aina takaisin. Juutalaisethan johtavat maailman timanttimarkkinoita ja ne ovat aina ollet helppoja ottaa mukaan maksuvalineeksi.