MIKÄ RISTUS TÄS O, KU EI AHARISTA, sanota Sesilen Pohojanmaalt lähetetys kortis, jok o meirä äireen seinäl. Sitä määki ny rupesi hunteerama. Olo o hyvä ja levolline, viikko oltu lomalla ja toine viäl melke eres ja EI AHRISTA. Yleensä mää ole ni väsyny ja ahristunu, et mää oksenna ja nuku ensmäse lomaviiko ja viimese mää oksenna sen takia, et mää jouru takasi töihi.

Mää ymmärrä ny kui väsyny ja ressaantunu mää oli mun tyähö ja tyäilmapiiri. Älkkä käsittäkö vääri. Mää tykkäsi meiti asukkaist, mää tykkäsi mun tyäkavereist ja mää koin tekeväni oikke assioi ja tuattavani miälihyvä toisil ihmiseil, mut mää taisi unohta itteni. Tyäst tuli enemmä suarittamist ja mää taisi väsy siihe.

Viiko pääst tähä aika mul o ensmäne tyäpäivä uures paikas ohi ja mää orota innol sitä uut. Valkost, blankko paperi tai lakana, mite se ny halu sano. Mää alota sen maalamise ilma turhi jännittämisi tai tiukki sääntöi. Katota kui ämmä käy =oD

Mä ole ensmäst kertta elämässäin aikusiäl ollu ko Ellu kana. Mää ole viihtyny mun lillakavereitte kans ja niillehä mä ole ain kuningatar, jos va uima pääse tai hampurilaisel tai jätskil ;oD Ja see o sopinu mul valtava hyvi. Olla lähretty aamul rannal ja tultu iltapäiväl takaste. Pari päivä täsä meni nyt ton palane seljä kans varjos, mut kyl mää taas tänä oli aurinkon laps (koval suajakertoimel..). Mul o tippunu olme kilo painostaki. Mää ko ole sellane tunne- ja ahristussyäjä, ni mää turpo heti ko aivois joku rasitta liikka. Hitto ko o hyvä olo.

Äijö halus et me katota tänäpä dvd:ltä toi uus Rambo. Mää oli nimittäi viimetteks vuakrannu ton neljä oskarii voittaneen, (hmm mikä sen nimi ny ol??) no land for old men, tai joku sellanen. Toisaalta se oli hyvä, mut pikkase liia taiteelline Äijö suarasukase maku. Mää ajatteli et mää e sitä Ramboo ny kato, mut sit ajattelin et tykkäsin kovast Stallonen tekemäst viimesest Rockystakin, et anneta mennä tääki. Ja mää tykkäsi tästäki. Mun miälest Sylvester Stallone pisti hienot pisteet kumpaankin roolihahmoon, mist o kuulusaks tullu.

Elokuva puhutteli mua paljon, eril tappa varma ko Äijö. Stallone maalas maalima pahuure valkokankaal, mitä tapahtu Burmas ja muis köyhis diktatuureis, mist länsimaat ei ol mitenkäs kiinnostunei, vaik kysees o kansanmurha. Sodan kovimmat tuskat ja viiltävimmät haavat kantavat naiset ja lapset. Joku katto et Stallone o tehny raha silpomal vähä ihmissi, räjäyttelemäl ja roiskuttamal vert ja suale pätki kiitettäväst ymbärs ämbärs tannert, MUTTA EIKÖ SOTA JUURI OLE SELLAISTA??? Mitä ihmisest jää, jos se astu miinan pääl? Vert ja sualepätki. Mitä piän poik oppi, jos se näke äitis, siskos raiskattava ja tapettava ja perhees tapettava? Eikö see sillo halu sen väline käsiis millä see voi tapahtune kosta. Ja see väline sil anneta käte ja joku hullu johtama niit. Mua hätkährytti ja kuvotti, ko se tuatti mun silmieni ete, mist esmerkiks rohkia naine Elisabeth Rehn o puhunu tyässäs vuaskaussi. Mää ole kuullu, mut mää en ol ymmärtäny, sen minkä mää tänäpä ymmärsi 1,27 h elokuva aikan, sitä mää en olis ymmärtäny vaik joku sen kokenu olis sen mul kertonu.

Maalima oli viäl turvalline sillo ko Stallone ensmäse kerra oli Rambo ja listis ihmisei valkokankaal. Väkivalta oli kaukan ja tapahtus va elokuvis, nyy se rupia olema meiti eteise kynnyksel ja meiti pitäs olla jolla tappa fiksumpi, mut paskat. Onks ihmise ikän??