Nyy o niiko lama tai anteks taantuma ja virmoil mene huanostas. Tääl meitil Saloski o YT-neuvottelu toise perä, ko kännyköi ja laivavarustuksi ei myyrä ni pal ko tarvittis. Mut tommottas viäl ei ol ykskä ruaka- tai soittoravinteli kaatunu. Ei eres kebappilat, mitä meil o väkiluku suhteutettun varmastas Suame enite. Niil mene vissi oike hyvi. Ei suamalaine, eikä ainaka salolaine, lakka syämäst taikka tanssarytkyttämäst, vaik vähä kukkaropohja häämötteliski. Ainaki silt vaikutta.

Jaa et mist mää ole tää tulokse tullu? No tiätenki meiti suvu Perinteiste Jouluoluste tähre. Mää e nimittäs ymmärrä, et mil ravintelil o vara kiältäyty ottamast vasta 35 syävä ja juava ihmist nykypäivä. Mut kuulkka o va.

Meiti suur ossuskaupa ravinteli suurvarauspäällikkö kerto, et hee ei pysty meit ruakkima, jollei me oteta heiä ehrottama menu koko porukal. Hee antova kaks vaihtoehto, jost toine makso 35€ ja toine 45€ ja lapse lihapulla maksova 17,50€. Pikkase ylihinnoteltu homma, siit et saa orotta ja orotta vaiks olis tilannu ne ruua jo lautasel tunti enne. Eikä kaik varmast halu syärä just sitä sama ruaka, et listalt olis pitäny saara tilata kans jotta, mikä ei käynny. Ossuskaupal ei kuulemma ol vara palkata tyäntekijöi.

Seuraavaks mä oti yhteyre yksityise ravintelijoitsija, jok ol just ostanu pramia talo Thaikuist, et luulis varma oleva tarve rahal. No hää käsk meiä mennä kahrekymmene kilometri mereranta, sano et viäkä oma juama, et he laittava kyl ruaka, ko pirätte ni pal meteliki ja tule teitil halvemmaks, ko ei tartte osta kapakist juami??? Jahas, jahas. Ravintelis ei sa naura, eikä pitä hauska. Ja meiti suku o ni köyhä, ettei ol raha osta kapakist juamiitas. No just just. Sanosi, et jos kuitenni koeteta sitä keskusta ruakaravinteli, et jos tultas syämä ja mentäsis siit sit johonki. Hää tarjos meitil Kulmakuppila takahuanet. No ei siinäkä mitä, jos olis pelkästäs aikusi, mutko meil o nua piänemmät alta 18 v. jäsenet, joiren en toivois iha nollaikäsest-16v alottava tota kapakkielämä. Eikä lakika sitä hyväl kato. Kysysi viäl sitä keskusta ruakaravinteli ja kysysi sit suara, et eksmee olla toivotui syäji? Kyl me kuulemma olla ja ravintelijoitsija otti mun s-posti osoitte ja lupas lähettä tarjoukse pari päivä sisäl. Noo ny kolmanne viiko jälke, mul o tullu simmone olo, et ehkä me ei sit kuitenka oltu, semmottos hianost sanoe kohderyhmä, tälle hienostoravintolalle. Joten olko sen ravinteli pöyrä iltasi erelles tyhjii, kahre tarjoilija ja koki seisoe tyhjäs salis.

Erilaissi virityksi o ollu ja nee mä ole veto-oikeurel (jonka ole ittellein antanu) kumonu,  esim. sil perustel, et tilavuakra o liia kallis, ei ol ruakka, toi kapakkisystemi taas yhres paikas ja yks entine hautaustoimisto suljetti kans ulos, vaik olis kerranki ollu siinäki lafkas iloo ja elämää .

Rva Meri ja Pynteri ova halunne yht kahvila, mitä mää ole pitäny varal, siäl ku ei ol alkkomaholitarjoilu. Mut nyy mä olen käsittäny, et jos mee haluta muut, ko kebab ranskalaisil (vakeva vai miato) ja ykkösolut, ni nää salolaise ravinteli ei ny va pysty. Eikä see ol kyl ny yhtä ihme vaik muutama kaatuiski, jos paikka ei pysty 35 ihmist pyäriäst ruakkima, ni sit mun miälest ei kannattais pitä sitä ove auki ollenkas.

Kyl mää taas hunterasi et pitäsiks mun pistä sesonkiravinteli iha va meiti suvul pysty, ko tää o ni vaikia. Mut kaffila o hyvä vaihtoehto ja sen oikiast ratkas se, et hee oli justinsa hankkinu karaokevehket. Meiti suvus ei just muut tarvitakka. Lisäksi paikka sisältää historia havina, ko mone meiti suvu rokkikuninka ura o alkanu ko. paikas enne sijainnest rokkiravintelist ja tiätyt (köhköh) henkilö ova alottane alaikäsen viinajuanni kapakis baarimiko erikoisil, ko eivä muut osanne tilata. Ja oikke vanhoin aikoin ko. paikas oli paljo tanssei  misä varmast o meiti kantaväki pyärähdelly.

Et elämme jännittävi aikoi.