Äijö repi muu perjanta ja lauvanta välisen yän ylös ja sanos, et nyy lähretä kala. Hää keittä kaurapuuro, et otaksää kahve ja? Olin kiältämät aikast sekasi unest ja sanosi et joo joo, mää tule. Äijö kanto mul kaurapuuroo, meetwurstivoileippä ja kahvet sänky ja plaras tekstiteeveet. Alo siin sit ihmettelemä, et kui mää ole ni kauhhia väsyny viäl ja siristeli silmiäin tekstiteeveeseen päi ja jumalaut!! kello oli 04.20!! Sanosi et kiitos yäpalast, mut mää e lähre minnekkä ranta tähä aika ja hautasi pään takas tyynyyn.

Kolme tunni pääst heräsi hermostunese steppaukse ja kröhinä. Äijö mutisi, et kala syänti aika mene ohi ja tahallas kolistel keittiös, etten mää vaan heräsis. Kiukus päi huusi, et o se helvetti ko ei lauvanta aamun saa nukku, et men yksinäs sinne ranta. Äijö huus kiukus, et nii siin oli taas meiti yhtene aika, et hää istu yksinäs rannas ja mää makka sänkys. No eihä sitä kukka jaksa katto ko 53 vuatias kakara mököttä ni pakko siält oli nousta ja alka vetämä villasukkaa jalkaa. Siit ilostunen Äijö keitti mul kaakaoo termosmukiin ja pakkas vauhril virvelit ja muut puntose. Körötelti pualtoist kilometri mere ranta ja kiältämät aamu tuntus aika hianolt. Mää hörppisi kaakao ja katteli ko joutsepariskunti lens pesimäpaikoilles, kauempan oli jotta merilintui, mut en saanu eres kiikareil selvää mitä nee ova. Pääti siit siunamal osta lintukirja ja alkaa kyttämä mitä meiti lähistölt löyty.

Äijö laitto pohjaonke ja mää heitteli virvelil, sil seurauksel, et sain siima kaks kerta ni sotku, et Äijö oli pakko katkast siima ja rakenta se virveli uurestas. Kala mää en saanu, mut kerra sotkeentusi oma kintase ja kerra Äijö fleecetakki kouku kans. Hyvä, ettei korva lähteny, saatikka silmä. Ei Äijökä mittä kala saanu, mut tahtos kuitenki läpi. Kyl maar mee sinne toistekki mennä.