Kyl mul jotaki o tapahtunu, ko suastun jonottamaan 1,5h aikasemmin lumisatees ja pakkases wanha urheilutalo ovel palelle, et ARTISTI saapuu!! Ja lipu jokka o ostettu kolmee kuukaut aikesemmi taskus!!!!!!!!

Mää ole joskus satavuat sit jonottanu mm. Rva Pinen kans kattoma Eppu Normaalii ja Pynteri kans Zen Cafeet ja ole tehny pyhä päätöse, et mää e jonota yhtäkäs minnekkäs, jollei absoluuttine pakko vaari sitä. Ja nyt oli ABSOLUUTTINE PAKKO-tilanne, jota myäs force majority-tilanteeks vois luannehtia.

DU-UD-SO-NIT oliva saapune kaupunki!!

Nää pohojanmaan komistukse oliva ilmotelle tulostas jo elokuus ja sillo pääti, et Mr. Dragoni o päästävä kattoma idoleitas. Niinpä etukäteisisku suunnitelma -mite päästä eturivi- kainalos, mee palelti muutama tyttöfani ja muutama iskä ja pikkupoja kans siäl ove takan hyvis ajo. Sano, et sewwert ajois, et meiä Ireneki olis kalvennu aikasen lähtijän. Ja hualelline strategia palkitti päästi oike hyvil paikoil eturivi.

Mr. oli etsiny pilevaatte jo männä viikol hualellisest esil ja tennari, roikkuva farku, du-ud-son-paita ja jussi-paita pääl lähretti vallottama niit eturivipaikkoi. Hualellisest suunnitelti myäs mitä fanikaupast voi osta ja Mr. oli tehnyt ennakkotyän kattomal, mitä poikie fanikaupas tuatte maksava. Mr. kävi ostamas talvipipo ja huppari ja ny kaikkie äitie kauhuks en lait niit hintoi esil, mitä pipo ja huppari voi maksa, vaik nee saiki milte "pilkkahinta" siihe nähre mitä fanikaupas maksa..

Wanha urheilutalo oli ääriäs myäre täyn ja ensiapupiste saatiin näyttäväs paikoilles. Poja alottiva 10 min. valoje pyärityksel ja 80-luvu hittie esityksel, säestettyn poikie naurul ja voihkasuil, ko jalka mene poik ja semmottas. Sit hee vetivä 40 minuuti show, joho kuulus munil mäjäyttelyy, korva naulaamist lauta, Jarppiina jahtaamist ja jonkusorti taikatemppui ja pään tyäntämist tuulettime ja persiin hiomist hiomakoneel.

Okei. Kummitäti 38v ajatteli, et on se jumalaut, et tääl täys salilline ihmisi o maksanu lipuist 22€, et näke ko neljä kundii, väsyneenä leikkii estradil 40 min. Mut katse vieres loistavi silmi ja innost tärisevä ihmise, sai kummitärinki ymmärtämä, et miks täst makseta näi paljo. 

Sitte jonotelti nimmarei tai Mr. raivas tiäs noitte ihanie lähes jumalie lua. Poja ottiva sen kyl hianostas, homma hoitus tehokkaast, kaikki piänekki huamioiti ja ehritti sanoma kaikil joku piän sana. Ja ehkä kummitätiki tuns piänt sympatia poikast, ko melke törmäsi silmistäs ni väsynese Jarppi ja hetke aja meiä katse kohtas ja sit hymyilti nopeestas. Ajatteli, et raha takia sitä ihmise täyty paina, mitä omituisempi asioi.

Mää jutteli tuttuje kans ja voitoriamusest Mr. tuli jonost. Mää huamasi, et hää oli taktikoinu ja päästäny pikkusimma ja kiireellisimmä ohi ja päässy juttelema vähä enemmä poikie kans. Mr. tuli ilosest lippu liahuttae ja sanos, et siin o Jarpi nimmari. Mää oli pikkase pettyny ja sanosi, et ekssää saanu muitte nimmarei? "No sain, sain, mut tää o erityisest sul, ko mää sanosi Jarpil, et viittiks vetä toho lippu viäl kummitäril nimmari, ko se o sun suurin fani tääl koko paikas".

Nyy mul o pääsylippu, jos o Jarpi nimmari ja maalima paras 12v kummipoika. Ja Jarppiiki oli naurattanu oikiast vähä aika.