Maanata aamu mee lähretti eläkeläisbussil koht etelä-satama ja koht Tallinna. Alkumatka o vaikia matkapahoinvoinni takia. Äiti oli hualissas ko naama meni hetkellisest allerkiseks ja kirveleväks ja sit kävi muutama kerra oksentamas, ni alko helpottama. Mää ain unohra hake lääkärilt matkapahoivointi tapletei ja sit kärsitä. Onneks see mene nopia ohi, ko pääse Viru maaperäl.

Mee oltti päätetty, et alkos käynni jälke jäärä vanha kaupunki, ko mommat lähtee ostoskeskuksi. Yllätys, yllätys yli puale bussist jäi meiti esimerki muka kyyrist pois.

Mee olla kovi syämä ja päivä oli lämmi, +28 astet varjos. Alko tehrä miäl sualapala ja ostetti yhrest kapakast olutmakkaroi.

Nää maggara oliva tämmösi kylkiluupaloi, jokka oli tiristetty öljys. Ääntä kohre va, oliva ne hyvi!! Omituisi, mut hyvei.

Siäl piti olla jonkusorti keskiaikas markkina, muttei Wanha Kaupunki toril ainaka ollu. Päätetti mennä keskiaikase kirutusmuseo, mut siit mää pistä oma postaukse. Mul tuli kauhia olo siäl ja itketti viäl vähä tänäpäki aamun ihmiste sanoikuvaamato julmuus. Mul ko o herkkämiäli, ni mun ei semmosi passais mennä.

Troikka o meiä lempiravintola Tallinnas. Tai mee vaihrella kummas käyrä Pippurisäkis vaiko Troikka. Välil kokeilla muitaki paikkoi, mut ain palata näihi. Niiko kertalles sen tuijottava sualasilaka jälkke Olde Hansas....

Mää syän ain nää Pelmenit kylän tapaa ja koskaan nee ei muu petä. Taikinakuare al lihaisi pelmenei, sieni-kermasoosis. Nam, nam!! Lisukkeks oti blinei märil, mut nee oli pettymys. Äire tykkä pikkusualasest ja otti tämmöse Venäläise lautase.

Siin ol sualakurkui hunajas, valkosipula, tavallist sipula, siänisallatti, kiält ja häräsiivu ja toi valkone juustonäköne o sualattu laardi eli läski. See o omituist, mut oikestas hyvä makust. Ei sitä paljo voi syärä, mut maistella ain. Mä kyl ymmärrä, et see o hyvä kylmä vodka kans. Mut mee ei just tota vodka juara. Äijö olis kyl tykänny.

Ko päästi syämäst menti kaupunkijuna Toomakse kyyti. See oli hauska ja avars Wanha Kaupunki vähä toiselail. Äirel ko o kipiä kintu, ni hää ei pääs kiipusta ylös kukkuloil, ni tää oli hyvä vaihtoehto. Täsä o ny kuvei siält sun täält. Laita ny ko kerra tänne latasi!

Toomas ja kuski.

Kaupunki vanha vinssikaivo.

Nunnakarul. Kuva ova epäselvi, ko mukulakivil Toomas tärisi ni kovi.

Karu ova ahtai ja kapei, mut arkkitehtuuri hianoo. Ei nää kuva mittä osviittaaka anna, mut ketä siäl o käyny, tiättä kyl.

Korkeusero ova aik huimi, yhre mäe Toomakse kuski anto tulla vauhril alas ja kurvaili viäl ja jestas mee pelätti. Parempa ko Linnamäel ja huamattavast turvattomampa. Sitä ei nimittäs tiärä koska mist sivukujalt ampase ihmine, eläi tai auto vasta.

Olde Hansa eres katuvilinää. Lähretti menemä sinne Keskiaikase kirutusmuseo, mut siit oma postaukses. Sitä ei vissi iha herkimpie oikiast kannata luke. Muu ainaki itketti.