Heippa kaikille!!

Sesilen Prinssin häät on vietetty ja sukuun on saatu virallisesti uusi Prinsessa, sekä tietenkin kuningaskunnan jälkeläiselle nimi.

Juhlat olivat ihanat, lämminhenkiset, huumorintajuiset ja ennen kaikkea hyvin organisoidut. Turhia odotteluja ja "postailuja" ei tullut. Ruoka oli mielettömän hyvää, viinit omia suosikkejani (josta syystä niitä tulikin liikaa maisteltua..), hääkakku ihanan makean-kirpeää, kertakaikkiaan loistavaa. Kulinaristi ystäväni Selenian kanssa tuli kehuttua yltäkylläisesti kaikkea =oD

Lapset oli huomioitu, aikuiset oli huomioitu anteliaalla ja eri väkevällä open barilla. Boolia oli tietenkin maistettava, mutta pyrin pysymään kuohuviinien maailmassa.

Puheet olivat liikuttavia ja kyyneltä pukkasi silmäkulmaan häävalssin aikoihin, koska kappale oli yksi kauneimmista mitä tiedän. Pojat revittelivät soittimiaan ja tarjoilivat vaativampaakin hevimakuun paranoidia vingutusta =oD

Olin tyytyväinen kuitenkin juhla-asuun ja Äijö tietenkin oli mielestäni illan komein "renttu"mies. Meillä oli mielettömän kivaa ja tanssittiinkin reippaasti ja jopa kääntö vasemmalle onnistui... ;oD Äijö lupasi jopa Irenelle kosia minua, kunhan täytän ensin 50-vuotta..

Kaikki hauska loppui aikanaan ja niinpä nämäkin juhlat. Sunnuntaiaamu oli ankeana edessä. Oltiin jopa ensimmäiset hakemassa autoa juhlapaikalta, onneksi ei jouduttu puhaltamaan. Varmasti olisi viisari värähtänyt.. Hyi meitä, mutta Äijö oli luvannut mennä töihin, eli siksi aikainen lähtö.

Äijö ihmetteli kun makaisin illalla kalpeana hiljaa ja oksennuskin pyrki vatsasta ulos. Tiesin kyllä, että meikäläinen kun nykyään juo harvoin, krapulat on mahtavia, mutta nyt särki joka paikkaa niin, että itketti. Maanantai aamulla vielä räkä vuosi, paikat olivat hakatut, takaraivo oli päättänyt räjähtää ja oksensin "litra"tolkulla limaa. Käväisin töissä seisomassa tutisevilla jaloilla 15 minuutin ajan ja nyt huomaan neljä vuorokautta menneen sängyssä taju poissa. Neljän vuorokauden aikana olen ollut jalkeilla alle kymmenen tuntia. Pomo kysyikin, että mitkä juhlat se Sesile ja Huru oikein piti, kun kolmeen päivään ei töihin päästä....

Huomenna töihin ja vaikka olo onkin hieman hutera, odotan jo riemulla. Elämässä on tällä hetkellä paljon hyvää, mistä vähäisin ei ole mieleinen työpaikka ja ihana iso, rakas suku.