Äijöl o kelloi joka seinäl ja parhaimmas kolme. Mää inho, enk voi nukku, jos ne raksuttava. Mää ole poistanu jokasest patteri. Yhre mää jäti pitkää hunteerattuani, et mikä raksutta vähite. See o sellane puine Suami-kello. Mun pahi painajaine o vanha kansakoulukello...RAKS, RAKS, RAKS, iiiKLONK, KLONK, KLONK... joka tasatunnei ja pualetunni välei. Voi juutas sentä.

Mää oli kauhja väsyny rentouttava viikolopu jäljilt ja pani maate jo kahreksa tianois. Aamul mää heräsi ja hunteerasi, et viäl väsyttäis, mut pisti sen kellosiirro piikki, et sisäne ei ol ajas. Nimittäs Suami-kello näyt kahreksaatoist vail seittemä. Mää laito herätyskello poies ja alo hiippalema aamutoimiani, mut Äijö heräski mun hampaitte pesu ja ärjäs et MITÄ SÄÄ SIÄL LOISKOTTELE KESKEL YÄT??? Mää sanosi, et mää ole töihi menos, et josko hää nousis pikkuhilja ja. MÄÄ ENNEKÄ OL YÄL TÖIHI MENNY, EKKÄ MUUTO SÄÄKÄ, TUL NUKKUMA SIÄLT oli kiukkune vastaus. Kattosi sit kännykäkello ja ei see tosias ollu ko seittemäätoist yli kolme yäl. Meni sit vähä nolon takaste nukkuma.

Muu rupes nauratta. SIIT SAI PASKAHOUSU KERRAKI TAKAS, KUARSAAMISIAS JA UNES ÄÄNE PUHUMISISAS..........