Mää ajatteli kerranki avata suure ja vaativa kitani ja kerto teil vähä mun elämästäin tääl Ollikkalas. Ei tol Mamil ol pitkä aika ollu mittä järkevä sanottava ja nykyäski sen sanat o va "Oi, oi ja voi voi ja alas ja ei jahrata!!"

Mää ole syntyny tual Perttelis navettakissaks, vaik siit talost oli jo navetta pistetty tyhjäks sillo 1996, ko mää tähä maalima pönkesi. Mami tuli muu valkkama ton Kulmakuppila Kaitsu kans ja ensteks see valitti mun sisko Salomiina ja kun Kaitsu vähä kannusti ni otti see sit munki, Maximukse. Emmää siit ol millänkäs, vaik see otti sisko ensi, mää ole ain ollu sitä miält, et naise ensi. See mun sisko sit kuali ja mää jäi kaksi ton mami kans. Mee peljätti semmost isoo mustaa kulkukattii sillo ja Salomiina lähti pakoon sitä ison tiän toisel pualel ja auto ajo pääl. Mää surisi sitä siskoo pari viikkoo, nii ette mää juanu, enkä syäny. Mami sit sanos, et nyy mennä letkuruakinta, jollei rupe muana maistuma. Näytti semmost iso ruisku. Kyl mää sit toipusi mut kovaa aikaa see ol. Mun toine hyvä kaveri Rusina lähti kans taivase nyy syksyl ja taas mää surisi. Mami sen vei, eikä tuanu takas. Mää kyl tiäsi, et see oli kipee. Yriti tukee ja nualla sitä, mut ei see antanu, ko sano et turkki sattu. Mää oli sit va lähel.

Kyl mää nyy surkiast pääst aloti. Kualemast. Siit mun piti kerto, et ajatteli tulla kertoma ain sillo tällö kuulumisi, ko mamil ei ol mittä sanottava. Jos mul kysytä, ni aika usei sil ei ol mittä järkevä sanottava, mut olkko ny ko hoita kuitenki kunnial ton muanituspuale ja silittele ja hellittele muu, kun mää halua. Hoitaa see ton vessapualenki, mut mää mialummi mene pusikko kakal, ko tonne hiakal. Hiakal tartte mennä, jos mami o kaua pois. Sillo se iso-mami tule muu kattoma. Sil o muute paremma muanatki ko mamil. Sil o ain sitä kallimpa shebaa tai sit se antaa lämmint roilerii tai tonnikalaa. Mami ei juur anna. Olen kyl huamauttanu asiast ja usest kuapannu häne ruakas ja näyttäny minne se voi kitekattis tyäntä.

Mul o nyy täsä lähiaikoin tapahtunu aik paljo. Ensi mää oli kipiä, mut siit mää voi kerto toisel kerta. nyy o nimittäs kaks asiaa ylikaike, oikestas kolme. Ensinnäki toi iso karvane, möree äänine testestoripommi o käyny röyhkeeks. See väittä nykyäs, et mää en saa maata mamin kaa sängys, ko see makaa siin. Siis jotain rajaa!!! Kuka bongas ton naise ensi, häh?? Minä!! Lisäks see sano, ettei aio alkaa mun piiaks, see ei päästä muu kulkema ulos ja sisäl niiko mää halua. Siis, mun o tarvinnu rajoittaa mun menoi muutama kerta päiväs ja ainoastas ton takii. Nyt ko mami o ollu koton, ni se sentäs päästää, mut se onki hyvi koulutettu. Toi taitaa olla va joku pätkätyäläine.

No toi pätkätyäläine laitto toho mun laituril sellase tipilaura ja mää ajatteli, et vihroinki seki tekee jotai hyvä. Paskamarja!! Mun ei anneta ko katto akkuna taka niit tipei. Siis ni epäreilu. Mää kyl murisi ja vaanisi niit ja mami karjas mul, ettei jahrata!! Mul o pikkane pelko, et see otta liika vaikuttei tost pätkätyäläisest. Mää meni syämä vatta täyte, täl kerta jotta kohtuullise hyvä muana ja meni kattoma uurestas niit tipei, huakasi ja meni nukkuma. Mut sisäl ne ei perk tule, sit mää kyl näytä torellise luantoni.

Tiärettekstee siäl o tullu taas sitä valkost kostia maaha. Mää e tykkä ko se o tommost märkää ja vattakarva kastuva. Enkä mää ol sen leikkaukse jälke ehtiny kasvattava viäl mun harjaani täyteen talvipaksuutes. Sillo mul ei mittä hätä olekka. Jotta hyvä kuitenki, mää pääse mu talviharrastuste pari. Nimittäs sit ko o tarppeks tota märkää paksuu autoje konepeltie ja akkunoitte pääl, ni mää meen auto kato pääl ja laske mahallain siit etuklasi pitki liukuu. Mun ennätys o kolme autoo pihas, enne ko muu taas tulti kiältämä. Helkkari!!!