Tämmöttös kevääl Salos o muutami assioi, joist o niiko muorostunu perinne. Yks vanha perinne o Salojoe jäitte ihmettely, et kosk nee lähte ja onk nee ny lähteny ja onk tynnäri paikollas viäl vai ei. Tynnärihä o paikallise Lions Clubi perinteine kevätveikkaus tapahtuma. Pistetä tynnäri jääl ja orotetta kosk jäät viä se mennessäs. Ei sil tynnäril pahast käy, alajuaksult, Haliko lahrelt see käyrä poies hakemas, koha se ensteks liikahta. Josku o ollu vuasi ettei koko tynnärii ol saatu jääl ja toistaseks kukka leijona ei ol halunnu uhrata henketäs tynnäri takia. Jäät täyty ollla yhre leijona kantama verra. No Salojoki o hurjimmillas viäny melke riippusilla mennessäs ja perimätiato kerto, et josku veiki ja sen taki rakennetti uurempi, korkiampi ja vahvempi. Mul toi nykyne o kyl ollu ain iä kaike, see o ni vanha tiatoo. No tänä vuan o jäät metri pääs sillast ja see o aikast paljo ko purotust sinne jokke normaalist palttiaralla kuus metri. Arvio perustu mun ja Äijö yhteisarvio, mul o valokuveiki, muttei tiato, eikä piuha mite kuva tänne liitetä.

1239016382_img-d41d8cd98f00b204e9800998e (mää melke osasin, vähän autettiin.....)

Kevääl o nyy neljänne kerra kalamarkkina toril. See o jo iha perinne. Ja ko Salos toril tapahtu, toril myäski nährä. Uskela o jo varhane kauppapaikka 1300-luvult ja paikkas pitäny. Siis tää Salo o muarostunu Uskela pitäjäst ja kauppalast kaupunkiks Salo siirtys 1960. Tarkemmi sanoe 31.12.1959.

Keisarillisen Majesteetin Armollinen Julistus,

millä ehdoilla kauppaa ja hantvärkkejä saadaan Salon kauppalassa harjoittaa.

Annettu Helsingissä, 24 päiv. Lokakuuta 1860.

[Suomen Suuriruhtinanmaan Asetus-Kokous 23/1860 sivut 4-5.]

(Ylösluettava Saarnastuolista).

Me ALEKSANDER Toinen, Jumalan Armosta, Keisari ja Itsevaltias koko Venäjänmaan yli, Puolanmaan Tsaari sekä Suomen Suuriruhtinas, y. m., y. m., y. m., teemme tiettäväksi: Sen ohessa, että, Suomeen asetetun Senaattimme siitä tehdyn alamaisen esityksen johdosta, Armossa hyväksi olemme nähneet selittää, että Elokuun 26 (Syyskuun 7) päivänä 1856 annetun ja kaupungin perustamista Salon-sillan luokse Uskelan pitäjässä koskevan Armollisen määräyksemme toimeen paneminen vastaiseksi saa jäädä sillensä, olemme Me, tavara-liikkeen edistämiseksi samassa paikkakunnassa, sen sijaan Armossa myönnyttäneet:

1:ksi että, sen kauppaliikkeen lisäksi, joka Maaliskuun 2 päivänä 1853 annetun Armollisen määräyksen mukaan jo saapi tapahtua niin kutsutussa Salon kauppalassa, jonka asema on edellä mainitun sillan luona Joensuun (Åminnen) seterikartanon tiluksilla, usiammat semmoiset hyvämaineiset henget, jotka todistuksilla saattavat näyttää taitavansa tyydyttävästi kirjoittaa, lukua laskea ja kauppias-kirjoja hoitaa, sekä vastamainitun kartanon haltialta ovat itsellensä kauppalassa hankkineet tontti-paikan arennille, siellä saavat kauppaa tehdä, jos vaan kauppalan kassaan maksavat läänin Kuvernöörin määrättävänä olevan vuotuisen ulosteon; ollen heillä myöskin oikeus ostaa paikkakunnan tuotteita ja avonaisessa puodissa kaupaksi pitää kotomaisia ja omassa maassa ostamiansa ulkomaan tavaroita;

2:ksi että kaikilla niillä hantvärkkäreillä, käsikeinoilioilla, vapriikin-isännillä ja taide-miehillä, jotka mainitun kartanon omistajan luvalla asettautuvat kauppalaan, pitää oleman valta, nyt voimassa olevain ammatti-asetusten estämättä, joko avuksensa otetuilla palkkalaisilla taikka niitä paitsi elinkeinojansa harjoittaa, kauppalalle maksettavata niin suurta elatuskeinoilia-veroa vastaan, kuin Kuvernööri elatuskeinon ja liikkeen suuruuden mukaan määrää; sekä

3:ksi että maakunnan asukkaat saavat kauppalassa myödä ja kaupaksi tarjota kaikkia semmoisia tavaroita, joilla asetusten mukaan maalla saadaan kauppaa käydä.

Jota kaikki asianomaiset alamaisuudessa noudattakoot. Helsingissä, 24 päiv. Lokakuuta 1860.

Keisarillisen Majesteetin Oman Päätöksen Mukaan ja Hänen Korkeassa Nimessään, Suomeen asetettu Senaattinsa:

C. CRONSTEDT.

FAB. LANGENSKIÖLD.

A. L. BORN.

ROBERT TRAPP.

B. FEDERLEY.

M. W. NORDENHEIM.

V. FURUHJELM.

F. EDELHEIM.

Carl Björkman.

Ettäs tiärätte. Että hantvärkkärei ja käsikeinolijoi oli taas toritantere täyn. Emmää tiätenkä mittä ostanu, paitti: lämmisavuloht, lohipizza, balsamico-sallatikastiket, syränkranssi ove, spelttileipä ja kahve ja munkei lähes koko piirikunnal. Kattokas ei ol semmost moukka joka voines olla käymät torikahvel, jos o toril. Tori voi ylittä, sitä ei lasketa, tai tehrä nope ostokse, mut jos jo muutama tavara osta o valtuutettu menemä torikahvel praattama jäitte lähröst naapuripöytäläiste kans. Ei pirä sanoma, et varsinais-suamalaise ova juroi, kyl mee ny jäittelähröst ja matikkapilkki saaliist jutella. Ja tiätenki viäreses pöyräs o tutui, kaik tääl toises tuntte. Jollei ol tutui, kyrätä, mut kymmene vuare pääst voi jo nyäkätä, et täsä tunneta, o kyrätty kymmene vuat torikahvepöyräs. Ja ko olla nyäkätty, ni voi jo varovast kysy, et olekssää tehny leijonoitte veikkaukse jo, kummottose päivä sää pisti, et millo sää hunterasi, et tynnöri lähte? Ja ei vai, kui?