Osallistun myös tuollaiseen kisaan, jos sellainen jostain löytyy. Aikani nimittäin alkaa käydä niin pitkäksi, etten viitsi enää edes murteella kirjoittaa. Toimintasäteeni on tällä hetkellä noin 40 metriä suuntaansa. Käyskentelen siis pihapiirissä. Ja koska en voi kuluttaa niin sanotusti rasvoja, niin sen kunniaksi pidän tänään transrasvapäivän. Tosin unohdin, että transrasvat närästävät helvetisti, mutta ehdin silti syömään siitä perjantai-pizzasta pienestä sellaisesta puolet ja puolet lihapiirakasta. Minä inhoan kumpaakin, mutta jotenkin niitä vain teki mieli. Olen lihonnut huikeat 200 grammaa viime punnituksesta ja nyt painoni on koko raskauden aikana noussut, siis anteeksi laskenut -200 grammaa. Se on kuulemma oikein hyvä. Ruokavalioni tosin on ollut aivan kakkosesta, mutta en ole kertonut sitä neuvolatädille. Mitä sitä suotta tunnustamaan, jos nyt sattuu syömään pullan päivässä ja parhaassa kaksi.

Pihabongarin kuvasatoa:

Äijö hermostui ja teki tälläisen valtavan lintulaudan mihin menee ryynejä kerralla 10 kiloa. Edelliseen nimittäin meni vain puoli kiloa kerralla. Eihän se kaunis ole, mutta toimii.

Men ny helkkariin siitä, että kunnialliset linnut pääsee syömään...

Moni on murehtinut, että mikä stressi minulla on täällä viimeisilläni remontin keskellä. Ei mulle tämmöisistä stressiä tule. Mä halajan isompia ja abstrakteja asioita, kuten vaivaisten kaltoinkohtelu. Tälläiset stressit ulkoistan Äijölle, joka osaa murehtia ne paljon paremmin ja asiaan kuuluvalla hartaudella ;D Remontti on tehty ja ojat ovat kiinni. Multaa jätettiin pinoon kevättä varten, jolloin aloitetaan pihan muokkaus. Tähän mä odotan nyt lunta päälle ja sitten kutsun sukulais nöösipojat ja -tytöt laskemaan töyssyn päältä muovipusseilla ja leikkimään kukkulan kuningasta. Tarjolla kuumaa mehua, makkaraa ja pullaa.

Toiset murehtivat presidenttiehdokkaiden sovinnaisuusongelmia, minä murehdin Sesilen Hurun tekemän perintöpinnasängyn sovinnaisuusongelmaa. Se ei nimittäin mahtunut ovista kuin keittiöön saakka ja sitten tyssäsi. Kahdesta kapeammasta oviaukosta se ei sitten mennyt millään. 2 senttiä liian leveä kapeimmaltakin kohdalta, oli tyly tuomio. Ikkunat on tiivistetty talven varalle ja ne avataan vasta kesällä, että sänky tulee ikkunan kautta sisään toukokuun lopulla. Jostain kumman syystä vienoa ja hiljaista pyyntöä ovenkarmien purkamisesta ei otettu huomioon....

Mutta, koska Karikon lapset täytyy kaltereiden takana näemmä nukuttaa, niin avuksi löytyi tälläinen vanha sairaalasänky. Päällä on muuten Taivaanrannan Eijan lähettämä tilkkutyö.

Ja sitten ihan lopuksi pieni pläjäys uskonnollisia asioita.