Äijö poukkas äskö tualt kammari pualelt ja sano, et tänäp o myyty kauhjast ruusui. Mut ei hää kattonu tarpeelliseks, ko a) sää oli ostanu jo ittelles ruusui ja b) kaupunki istutukse eivä ole viäl valmei.

Aamul hää anto mun nukku pitkä. Mää joi muutama olue eilä ja mul alko yäl kauhja migreenikohtaus ja mää alo oksentelema. Hää tuki muu pöntö äärel ja yritti joka välis tyrkyttä mul mehu. Mää käski se painu pitkäl mehus kans, mut viäl lempiäst hää juatti sitä mehu, joka saavutettua mahalauku pyrki ylös valtasal voimal. Ja kyl see siit laantus, mutmää ole koko päivä ollu pöppöröksis siit säryst. Hää olis viäny mun syämä naistepäivä kunniaks hualtoasemal, mutten mää jaksanu lähte.

Eile hää herätti mun suukottelemal ja puristamal muu tissist. Mää oli pari päivä sit sanonu, et jos mää voittasisi lotos, ni menisi leikkama rinnat pysty, ko nyy näil lätysköil vois vaik lentä. Äijö kuiskas mun korva, et ei hää tykänny siit ajatuksest, et tissei lähettäis leikkelemä. Hää tykkä niist just sellasen ko nee ova.

Mee oltti lauvanta kävelemäs ja mentti torikahvel. Otetti kupillise Juhla mokka ja Äijö sanos, et oteta va puoliks sämpylä, ko hänel riittä ruuaks ko hää saa muu silmilläs syärä.

Männä viikol, ko mää aloti tän kunno kohennus roojekti, ni Äijö lähti vapaaehtosest (melke) kävelemä mun kans, ko mää oli ensteks kertonu tarka reittisuunnitelma, et mist mennä ja kuink kaua kestä. Hää siin tallusteli hiljasen viäres ja sanos sit äkki, et kylmää suu Olga vissi kauhjast rakasta, ko emmää tämmösil turhapäiväsil kävelyil, ol ittiäni rasittanu, sit teinivuasie.

Semmost se o punaniska rakkaus naistepäivänäki.