Vahva, dramaattinen Rebekka Helsingin kaupunginteatterissa.

 Mää olen onnekseni päässy kattoman sen tänäpä. Eile munst tuntu viäl kauhjalt, et mää jouru huame menemä sin ja tänäpä mää olin jo alistunu kohtalo. Ja nyy ko just pääsi hotellil takaste, ole äärest tyytyväine, et mää meni Rva Pomo mukka kattoman Rebekkaa. Tai no REBECCAhan se kirjoitetaan.

Kyl mää muisti et Hitchcockki täst samasest oli pläjässy elävän kuvan, joskus vuanna keppi ja muisti, et joku kirjaki siit o olemas, mutten mää muistanu juant ollenka. Ai, et mää jäin kines ko amppiaine siirappi. Mää joka inhon yli kaike musikaalei.

Ni no jos tuijotella vähä wikipediaa, ni Rebecca o Daphne du Maurierin 1938 ilmestyny kirja, joka nosti kirjailijattaren maalima maineeseen. Hitchcocki lehva pyärähti kankaal vuan 1939. No kuitenni Rebecca kerto rakkaustarina, jota miähen entisen vaimon kuolema varjostaa, ja kuinkas sitten kävi, saa jokainen ottaa itse selvää.

Suasittelen ainakin aina ylidramaattisel Rosel, jonka tarttis jo usko, et rakkaus voittaa ain ;oDD