Tänä oli ensmäne kunnon päivä koulutukses jos sai jotta irtiki. Olin kovin tyytyväine, vaik olinki liikentes 4 burana ja yhre panacodi voimi, ko munasarja tulittiva taas kipukäskyjä aivoihi ja aivo päättivä, et hee otta osa tulitukse ja, ja sit o viäl tää räkätauti. Mää jutteli pitkäst oikke kunno vanha jakomiälitautise kans ja mul oli oike lysti. Keskustelu meni näi. A o niiko asiakas.

A: sä olet lihava Olga, kuinka paljon sä painat?

O: jaa ni mä näköjäs olenki, no jota sata kilo.

A: sata kilo, sata kilo, kovin lihava, kovin lihava. Olga sun täytyisi laihduttaa, sä olet lihava. Kun sä tunnustat itsellesi, että sä olet lihava, sä voit laihduttaa. Tunnusta nyt itsellesi, että sä olet lihava. Tunnusta itsellesi nyt.

O: no mä ole lihava, mut ei se muu haitta, mää ole tämmöne.

A: kovin lihava, kovin lihava. Olga sä et mahdu bussiin, bussissa oli lihava nainen. Sun täytyy nyt tunnustaa ja sitten voit laihduttaa.

O: kuule A, mä tiärän, et mää ole lihava. Enkä mää ole bussi menos, ko mää kävele täst hotellil ja takas, et ei ol hätä. Mut en mä aio laihrutta, mul tule paha miäl, jos mun täyty laihrutta.

A pyärii ympäriinsä ja hokee, kovin lihava, kovin lihava, täytyy ottaa lääke, tabut naama vaan, vettä ja nielaisu, kovin lihava... Kunnes pysähtyy ottamaan lääkkeen ja tulee luo.

A: et sä näytä lihavalt. Rakastaaks sun mies sua?  Millanen se on? Onko se ja lupsakka? Onko se lihava?

O: Kiitos A, kyl se rakastaa ja sen nimi o Äijö. Äijö o suamalaine raavas äijä, eikä see ol lihava.

A:Kovin lihava, kovin lihava... (lähtee mutisten pois)

Menee puoli tuntia ja taas törmätään.

A: moi Olga, mä kuulin, et sua sanottiin lihavaksi. Et sä oo yhtään lihavan näköinen, ainakaan kasvoista. Musta on tosi törkeetä, että sua kohdellaan noin, kun sä oot meillä vieraanakin.....

Pusi, pusi, tuli oikein haiku olo vanhoja kunnon skitsofreenikko kroonikko aikoja...