Tyän etuihin kuuluu, et sillo tällö pääsee oikke matkustelema hiuka pitemmäl. Noo ei mee ny päästy täl kertta ko pääkaupunki seurul, mut mukavaa vaihteluu oli seeki. Mielenterveysmessu oliva tiäs kuink monent kertta Wanhas Satamas Helsinkis ja mää ole ollu ollu viimättäks siäl armo vuan 1995, tai sillo nee tais olla SOSTERVE- messu nimel vaines.

Humputelti kaik osastot läpittes ja kuunneltis muutama miälenkiintone luento. Mul viärähti aikka tosa Järvenpään Sosiaalisairaalan loossis, ko nee peijoonit rupes rekrytoima muu töihi heil. Emmää ny tiätenkä Little cityst minnekäs lähre, mut nuarempan mää olisi ollu kovinki kiinnostunu. Heil o kuulemma semmonen buumi, et naise tuleva koko aja raskaiks siäl ja mää siin tuumasi, et ko o 10 vuat yrittäny tul raskaaks, ni olisiks tää ny se viimone keino. Ko mää kertosi Äijöl, hänel tuli jo hätä kättesäs, et aionks mää hänt otta ollenkas mukka Järvenpäähä, mää siihe sit, et mitä mää ny, jos siäl pelkäst henkest vaa sikiää, riippakivee tarvitte muka.. Josta kumma syyst, see niiko oike loukkaantus, mitä mää en oikke ymmärtäny, ko see o kuitenni ni kaukane ajatus, et mää oikiast lähtisi. Siin see Mimosa sialu mökötti sit illa.

Nii onneks nää messu ova sellase piäne ja suht intiimi, ni meil jäi aikka kolmise tunti lähte kaupungil humputta. Mul oli kolme flikka mukan, jaa mee käytti hianost Fasul kahvel ja ostama leivoksi tuliaisiks kotoväel. Sit mee humputetti Stockkal ja joululahjoi siält saa ainaski Sir Eino, synttäri lahjan Selenia, messuilt löyty joululahja Rosetal ja tuliaine Äijöl. Kauhja kalliiks taas tuli ilmase messut. Helsinkis oli kauhja tuuli ja tälläne satakilooneki meinas lähte tuule mukan. Ostoskassi heiluiva viivasuarana peräs ko yritti puske ittiäs etiäpäin tuules. Hyvi ei käyny niil kauneil leivoksil, mitä mää mul ja Äijöl iltakahven kans osti, mut ei sil nii väli ollukka murjottava mimosa kans, mitä ei eres piristäny kauniit raittiusseuralt ostetut bokserit, misä luki isol, mont monituist kertta SELVIN PÄIN PESÄÄN..