Tuossa taannoin sain peräkkäisinä päivinä kaksi vakavamielistä puhuttelua - toisen cittarin lihatiskillä ja toisen kyläpaikassa. Kumpakin koskivat Ollin koottujen tapahtumaköyhää arkea. No päätin kirjoittaa ja mietin sopivaa päivitystä. Kun pääsin foorumiin, huomasin, että foorumi oli suljettu. Joten aikaa on mennyt. Mutta pikemmittä puheitta- tämä on teille Kaffepaussi ja Jaana.

Kyl mää niin pal kauhiast taas hämmästysi ku mää sai piäne vinki tai tarjoukse tai ehrotukse tai miks sitä ny menisis sanoma. Mul nimittäs vinkatti toimivast kivast kaffilast, et jos mää sitä menisis pitämä. Kyl mää semmose nanosekunni miättisi assia, mut emmää voi. Mun kaik säästö hupeniva äitiysloma ja hoitovapa aikan ja nee säästö oliva iha finalis jo entuurestas ko olla The Taloo remontoitu. Mut nyy o pohja selkest näkyvis ja nurkakki o tyhjennetty kaikist säästöist. Et pakko mun o pitä vakituine palkkatyä, varsinki ko Salo seurul tyättömyys hipo nyy sitä 20 rosentti ja mul semmone tyä o viäl olemas.

Mut saa sitä silti unelmoira. Mää illal hunterasi et mitä mää siäl kaffilassani tarjoaisi. Tuaret pulla pitäsis olla joka päivän ja mialummi usia kerta paistettu piäni määri. Korvalaakii, voisilmäpulla ja mungei. Sit ehrottomast suklaatuarejuustokakkuu ja kaht lai itte tehty sualast piirakka sesongi mukka. Muutenki tarjottava pitäsisi mennä ruakasesonkie muka. Syksyl muhevi kaalipiirakoi ja siänipiirakoi, keväl parsapiirakka ja semmottos. Vanha aja vaniljajäätelö mää kans halusisi tai vaihtoehtosest pehmist ja mansikoi. Mää e ottasis kymmeni eri sortei, mää usko, et alt kymmenel eri sortil, kunha nee o hyvi, pärjäsis. Kahve olis kahve eikä mittä ranskalaist hörhötyst ja see tarjottas kannust. Vaik ruuhka-aikan see ei mahtasis olla mahrollist. Ai ni ehrottomast siäl olis sellast rahkamurupiirakka, jonka täytten olis karviaisi, pualukoi, omenoi, persikka mitä ny millonki sato olis. Toi persikka olis sit kevä heini, muute suamalaist lähiruaka.

Nii saa sitä haaveilla.