Oon täsä jo muutama tunnin hipsiny ylhäällä ja makustellu sunnuntait, enne ko mul tuli miäle, et mää voisi kirjotta hiljase hipsimis postaukse tänne.

O kuulkka jotenki kauhhia rentouttava olla va omie miätteiste kans, vähä pimiäs, valo kuitenni lisääntyes koko aja. Keiti kaffe, nyy ko ei toril ol enä kaffekioskei. Luvi pikkusurkia, hunterasi syntyne ja kualle, luvi jutu Nepalist, kattosi Sauli Niinistö nakukuva vuarelt 1987, ko hää istu Jukka Roossi kans saunalauteil. Meil o nimittäs semmone, et kaupunki pikkusurkia täyttä 90 vuat, ni lehris o kuvei vuasie varrelt. Hunterasi, et tuski Saukki enä lähtis rintakarvojas esittelemä julkisest lehre sivuil. Vaik ei siin mittä paha ol. Diili Jethrost oli juttu ja hää o saanu naisilt nakukuvei, joist hää totes, et "Ne alastonkuvat, jotka mulle lähetettiin, eivät ole Jumalan parasta viljaa."

Äijö nukku ja kuarsa hilja välil. Maximus kävi hakemas aamuhalit ja kuarsa vianostas Äijö jalkapääs. Niil o tappelu ain siit, ettei Maximus sais maata sänkys ja ko silmä lupsuva kines, ni siäl nee molemma makaava tyytyväisest toisisas kines. Pisti yhre koneellise pyykki käymä.

Mää oli eilä nii väsyny, et nukkusi mont päiväunt ja meni nukkumaki pual kymmene. Et ei see mikkä ihme ol, et viire aika o hereil, mut pual seiskalt mää vast nousi hiippama huusholli.

Viime viikko oli kova viikko. Sanosi Rva Pomolki, et ei tämmöne tyäpaikka ol ittestäs selvyys, et tyäntekijä pysty tramppama kaks kerta päiväs kiinteistövälitykses, puhuma tyäajal koko aja puhelimes, olema hermostunu ja kuitenki kaik kannusta ja jännittä viäres. Mul o hirmu hyvä tyäyhteisö. Muu vähä hävettä, et mää en ol ollu kovi ammatilline koko viikos. Kuitenki mää jutteli kahre nuare kans itsetuhoajatuksist ja viiltelyst perjanta ja molemma sanos, et nee homma ova vähentyny tän meiä virma taki. Mää ole myäski suurel kiitollisuurel ajatellu, et ko mul ei niit omi lapsi annettu, ni ny mul o iso perhe siin ympäril, mitä mää ruaki ja auta arjes etepäin. Tee ei usko mite mää halusi otta nää nuare syli turva ja pitä nee siäl. Kuitenki mun tehtävä o autta siipirikkoi levittämä siipiäs ja saama tuult niire al. Mää saan olla Jumalal kauhia kiitolline, et mää ole päässy tähä pistese.

Ole miättiny sitäki, et kui vaikia mul o ollu omas elämäs ja kui mont virhet mää ole tehny elämäni aikan. Meiä elämä Äijö kans ei ol tosiakas ollu mittä ruusuil tanssimist ja jos onki ollu, ni niist ruusuist ei ol piikkei puuttunu. Viime viikol menti tunneskaalaa reilustas ylös ja alas ja välil huuretti, parutti ja nauretti. Meil ei tätä talo olis vara pitä ellei meil olis toisiamme. Entisen venkulana Äijö ei olis saanu laina ja ilma Äijö, mää käretö, en pystysis mittä remontti tekemä. Eikä mul ni pal raha ol, et mää pystysi kaikki ulkopualisil teettämä. Oma perhe oli vasta tätä asia, kuka mistäki syyst, mut mää usko, et enempi huali o siit mite mää selviä talourellisest riskist ja Äirel siit, et mää ole ni kaukan. Sanosi Äirel, et mää käy viitenä päivänä viikos kaupunkis ja ko mää ole 37 vuatias koht, ni o pakko löysätä napanuara. Mää tiärä, et Äirel o hätä, ko hänel täsä toretti reuma viime viikol ja hää o ny ni kipiä, et hää tartte mun apu. Kaik sukulaise, joitte kans ole assiast jutellu, oliva vahvast mun pualel. Tee ei usko kui hyvält semmone tuntu. Hyvi neuvoi ja avun anto tarjouksi tuli ropisemal. Suures suvus o se hyvä puoli et kaike löyty. Putkimiäst, sähkömiäst, rautakauppiast, timpuri ja muurari ja muuto va ihmisi jolleit maalaisjärki lopu ja joil vasara pysy käres. Mää sano, et mää ole auttamattoma taitamatoine tämmösis assiois, mut mää usko itteni ja oppimiskykyihini, et kyl mää opi lyämä naula seinä viäl. Kaikke enite muu taas lämmitti ja kyynele tuliva silmä, ko Mr. Dragon 11v sanos, et hää tule ainaki purkutöihi mukan auttama. Ja häne siskokse sanova, et hee tuleva maalama.

Mää ole onnelline ihmine. Mul ei ol maallist mammona, mut mul o ihmisi takan, jokka ova ko muuri. Toivo mukan mää ole pystyny pistämä hyvä kiärtämä töissäni ja olema siäl muuri apu tarvittevil.