Tänä vuanna ollikkalasta lähetetään virtuaalilahjoja ympäri ämpäri Suamen niämeä.

Monista lokikavereist o tullu semmottis niiko ystävi, vaikkei olla koska nähtykkä, saatikka juteltu. Jokasest kommentoijast ja kene loekil mää ole käyny, o tullu myäs miälikuvei, millane ihmine o ja see miälikuva ei taas pirä yhtikäs paikkas luultavast. Mää tykkä anta lahjoi ja useimmite mun lahja ova semmosi, et mul ei olis niihi vara tai sit semmosi ei ol olemassaka. Mää ole myäs kauhia arvuttelema ja pitämä hullui jännitykses mitä mää ole kellekki ostanu, vaik ei se kettä muut liikuttais ko mun lapsemiältäni. Nää lahjasaaja ova täysi satunnaises järjestykses ja lahjoje arvol ei mittä tekemist minkäkä näköse arvostussuhte kans. Tää o niiko iha mun miälikuvitusmaalima.

Laittasi linki, mutku tää ei erelleskä tue niit linkei.

Malmin Polgaral mää antasi koko vuareks oma taksokuski, joka kyyrittäis hänt iha kosk ja mihkä va, ko hää päättäsis ni pyytä. Kuski olis kauhia ystävälline ja kiireetö ja ain kantasis kaik ostokse kaupast kotti saak ja pitäsis Polga ko kukka kämmenel.

Vilukissil mää antasi samanäköse varapää ko nykyne o ja akkulaturi päitte latamise. Varapäät ja laturi säilytettäs aluskalsonkie viäres piironkikaapis, et löytysivä jos erelline latinki o käyny vähi. Ja muutama paketi Fazeri aito ja alkuperäst suklaajäätelö, ko se o mun miälest Mövenpickkiiki parempa.

Partapappal mää antasi oma pikkukaupa mist sais iha kaikke laurast ja lankust olvitölkki ja kissaruaka ja läskikimpalese saak iha siit kotonurkilt. Kesäsi kauppa siirtysis möki liäpeil. Ja sit mää antasi semmose taikakassi, et sinne mahtusis vaik koko kaupa tavara, mut see painasis kannettaes va korkeintas pual kilo ja olis sääryllise kokone, vaik sinne just sujaht 50 metri kakkosnelost.

Minzil mun o vaikia toivo mitä muut, ko rauha ja rakkaut. Heil tuntu oleva kaik hyvi, ko koko konkkaronkka o kasas ja saava olla toistes seuras. Toki varmastas piänmuatone lottovoitto ei tekis paha kenellekkä, mut sillo ko henkine hyvinvointi ja rakkaus o perhes, ni material ei ol väli.

Ja samaa mun täyty toivo Jaanal Kello kunta. Toivo lämpimi löylyi rakkaitte kans ja lunt ja kynttilöire hämy. Paras joulu o yhres rakkaitte kans, oli se mis päi maalima tahas.

Ni Puikkoelluunki, ko Viismummoon mää yhristä mummolanjoulun. Mummolas tuaksu tiätylt joulun ja siäl o laste vanhoi itte tehtyi joulukoristei ja siäl soi yleykköne hiljasel nurkas. Puikkoellul ja Viismummol mää veisi iso joulutähre. Joulutähres o see onkelma, et see ei siärä yhtä kylmä, mut tää oliski semmone lajike, et see pysysis kuasis ikkunalaural. Ja kaik lapselapse käymä, pipari ja suklaat runsaastas. Tosi taitaa nää mummo olla sen vert modernei, et lomamatka Madeiral ilahruttais paremmi ;D

Mimosal mää palauttaisi kaik karonne soinnu mikkä soittopelist o lähteny. Mää veisi lämpimä välly, joka olis täyn rakkaut. Siihe ko kiatoutuis, ni olis ko uppois vanha äireen syleily ja mikkä hual maalimas ei tuntusis liia kovalt. Lisäks mää antasi hänel pual vuat 8 tuntisi yäuni, semmosi katkeamattomi. Mä luule, et univaje loppusis siin puales vuares.

Mister Ei-Ni-Hyväl-Miälel mää antasi oike satiirise ja mustahuumori vuare. Et niiko oike miäst kaihertais ja kalvais. Lisäks mää antasisi kiartokäynni Laitila tehtail ja vapa käyttöoikeure tehta tuatteisi vuareks. Ja nää tuatte olisiva siit merkillisi, et nee ei pöhöttäis yhtä, eiväkkä tuhois harmai aivosolui ollenkas, mut harvinaise vittumaise krapula nee aiheuttaisiva, jos päiväannos ylittäis viirentoist tuapi. Kosk o se kohtuure nimis annettava Herra Liskollekki joululahja.

Ofelial mää antasi matka suure ja mahtava Venäjä valtio. Viiko verra hää sais olla siäl ja tutki paikkoi. Maudil mää palkkasisi oike hyvä hoitaja, ettei Ofelia tarttis murhettu, va viättä iha oma laatuaika. Va ei kai äiti voi olla hualehtimat lapsestas, siks toi matka oliski noi lyhyt. Mut boonuksen antasi vuare lahjakorti lähimarketi hedelmä- ja vihannesosastol, mist sais melke mitä va miäl tekis, kute esimerkiks tuarei suamalaisi mansikoi tammikuus.

Hannil mää antasisi ammattitaitose timpuri, putkimiähe ja sähkömiähe vuareks käyttö tarvikkeines päivines. See o kyl aikamoine karhupalvelus näil henkilöil, meinaan mää luule et Hanni ja Rauhala osasis otta täst lystist kaik teho irti :D Ni ja Viivil mää antasi semmose ihmevekottime, joka putsasis ja trimmais turki iha huamaamat, vaik kui olis paskakasas kiäriny.

Rva Lypsyl mää antasi pari valioluaka lypsäjä, jokka synnyttäis va tervei lehmävasikoi, ei koska potkisis lypsettäes ja muutonki rakastaisiva ja kunnioittasiva emäntääs.

Eijal mää antasi taivaanrantaa maalattavaks oike pitkä pätkä vail murhet ja hualt. Hyvä ja hulppia tyäpaika, ko käsiti, et näil näppäimil hää valmistu koulust, mut voi olla et ole käsittäny väärinki. Tyäpaikka, hyvä semmone, o kuitenki taivaanrannamaalarillekki iha passeli juttu.

Piulle mää antasi kymmene kuutio valmiiks hakattu ja pinottu klapi ja ain hiakotetu pihama. E tiär miks mul tommone tuli miäle, ehk siks, et just ite luisteli tual pihamaal hakema klapei lämmitykse. Mahtaaks Piu eres lämmyttä puul torppaatas, no lisätä boonuksen viäl oike kunno leiviuuni, jollei tuvas semmost ol, tai sit sen vanha saneeramine.

Janetil antasisi semmose lankakori mist ei ikän kuunan päivän loppusis lanka. Ain ko hunteerais jota tiäty tyyppist ja färist lanka, ni ka, siällähän sitä olis ja just passeli määrä. Mää luule, et aika moni käsityäihmine olis kauhia kateelline just täst lahjast :D

Riital, jol o ain joku motto, antasisi semmose lumilapio, joka lois lunt, mut ei painasisi yhtä mittä. Nopiaki see olis ja jos emäntä huvittais just sil hetkel otta valokuva taivapilvest, ni lumilapio vois iha itekses jatka sitä luamist siin, kunnes sanottais, et nyy lähretä kahvel.

Papul mää antasi semmose julkiste kulkuneuvoje korti, et hää ain halutessas pääsis kattoma kavereitas ympärs Suame, eikä tuntisis itteetäs sillo tällö yksinäiseks. Korti juju olis viäl semmone, et matka taittusis sujaukses, et päiväkahveel vois lähte ekstempore mone sara kilometri päähä.

Tuual mää antasisi revontule hännä, joka heittäsisi hänt välil nuatiokahveil Lappise ja välil rakkaure lua saaristo. Ja oike hyvä kamera viäl tykö, ni vois tualt taivakannelt otta hianoi kuvei.

Tää o paha, meina Rusomarja. Rusomarja o empaattinen ja tuntu hauskalt ja mukavalt ihmiselt, mut mää e ol saanu mistä kines, mitä hää vois elämääs kaivata. Voi olla, et mene tyysti piäle, mut mää antasi hänel oike lämpimä ja pehmiä välly, suure suklaarasia, hyvä kirja ja loimottava takkatule, hyasinti tuaksu ja kynttilä valo. Toki sellane kirkas lukuvalo myäski.

Sari 41. Hmmm... Kaksi huovutettua hassua pipoa, pullo skumppaa+ lasia ja puilla lämmitettävä kylpytynnyri ja kirkas tähtitaivas. Niitä mä haluaisin Sarille. Olisimmää tiätysti voinu lahjoo heit uurel johtotährel, mut menkö ny tämmöttäs täl kerta :D

Varmaan jokunen jäi mainittemat, siit olen pahoillani. On myäs ihmisi, jokka käyvä säännöllisest lukemast, muttei va kommentoi, meina ton laskuri mukka.

Kaikil lukijoil, kommentoijil, ystävil ja viäl tuntemattomil, mää halua toivo oike lämmint tunnet syrämme. Olko Jouluhenki kanssanne!!